tiistai 30. syyskuuta 2008

Aito

Se on hieman pelottavaa, kuinka ihminen voi vaikuttaa toiseen tahtomattaan. Yrittämällä yhtään mitään, voi toisen saada täysin hullaantumaan. Toisaaltahan se olisikin ideaalinen lähtötilanne – aitous. Samalla tavalla on hieman pelottavaa, jos toinen ihminen on kaikella tavalla mielekäs, mutta se ei vaikuta toiseen millään tavalla. Ei herätä mitään tunteita. Aitous ei syystä tai toisesta purekaan. Aito vs. aito. Toinen toimii, toinen ei.

Minulla on sydän, jonka ympärillä on paksu kettinki munalukolla varustettuna, avaimet hukattuina. Se sydän ammottaa tyhjyyttään. Sen ymmärsin. Ja muuri. Murtuisipa jo pois.

Voiko toista kieltää kiintymästä? Voi. Se on toisen ihmisen parhaaksi.

Surullinen siitä, että haluaa olla itsekäs ja omistaa vielä hetkiä itselleen, satuttaen samalla toista, tahtomattaan, oikean päätöksen tehneenä.

Ei kommentteja:

Tyttö tuli!

Olin aivan varma, että vauva syntyisi etuajassa, kuten veljensäkin. Laskettu päivä lähestyi, eikä kehossa tuntunut harjoitussupistuksien lis...