lauantai 24. lokakuuta 2009

Prosessitekniikkaa

Kyllä. Myönnän, vaikka luokkakaverini luultavasti pitäisivät minua hulluna ja järjestäisivät ehkä minulle hoitopaikan jostain pehmeästä huoneesta.

Tykkään opiskella prosessitekniikkaa. Mielestäni on mielenkiintoista saada tietää, miten ja millä kaiken maailman juttuja tehdään ja mitkä asiat ovat olennaisia, että ne jutut onnistuu niin kuin niiden halutaan onnistuvan. Tämä aihealue on aika merkittävä osa meidän opintoja ja moni pitää oppiainetta vaikeana, tylsänä ja ikävänä. Paljon siinä on opittavaa, mutta jotenkin se on tosi mielenkiintoista. Meidän opettaja tuntuu olevan prosessitekniikan tietopankki, vaikka hänen opetustyylinsä ei ehkä ole kaikkein mukavinta. Hän on kuitenkin aloittanut pedagogiset opinnot ja on selvästi itse niistä innoissaan ja kokeilee meillä kaikenmaailman ryhmätöitä. Mutta prosessitekniikka on kivaa :D

Tentit ovat onneksi ohi vähäksi aikaa. Tuntuu, että olen saanut nyt jonkinlaisen ekstramotivaation. Ehkä kalaöljytabletit oikeasti auttavat keskittymiseen tai sitten se on oma tahto oppia paljon uutta ja kehittyä hyväksi, kilpailukykyiseksi insinööriksi, joka revitään koulunpenkiltä työelämään XD. Ehkä hieman liioittelua. Pitää vain olla tyytyväinen, että opiskelumotivaatio on kohdallaan.

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Kokemuksia hulluista

Kun pyöräilin tänään kotia päin, näin aika lähellä Tyksiä miehen juoksevan jalkakäytävällä. Hänellä oli päällä vain valkoinen t-paita ja keltaiset sukat. Juoksutyyli oli aika raskas ja mieskin jo noin 50-60 -vuotias. Ajattelin, että hän on karannut sairaalasta ja mietin, voisiko siitä soittaa jonnekin. Mietin lähinnä poliisia. En kuitenkaan soittanut. Harmitti.

Reilu vuosi sitten kun tulin opettamasta ja noin puoli yhdeksän aikaan illalla kävelin keskustassa, ajattelin käväistä vielä Forumissa, jos se olisi auki. Näin Börsin sisäpihalla ja Forumin yhden sisäänkäynnin luona miehen viilaavan pyöränlukkoa auki. Kävelin nopeasti ohi ja mietin taas, että pitäisikö soittaa poliisille, mutta ajattelin että se mies ehtisi kuitenkin häippästä sillä aikaa. Koska Forum oli sulkemassa oviaan, en päässyt enää toisesta ovesta ulos ja lähdin kävelemään takaisin päin. Näin vartijan, joka opasti kuinka pääsee suljetusta ostoskeskuksesta pois. Ulospäästyäni tajusin, että olisin voinut sanoa ryöstömiehestä vartijalle, mutten hämmentyneenä omasta olostani tajunnut. Harmitti.

Joskus nuoruudessa, kun olin balettiharjoissa, iskä oli luvannut tulla hakemaan minut. Olin ehkä 10-vuotias. Iskää ei kuitenkaan kuulunut ja soitin kotiin. Laitoin viimeisen 10 markan kolikkoni kolikkopuhelimeen. Iskä ei ollut vielä kotonakaan. Puhelu maksoi ehkä noin kaksi markkaa eikä puhelin antanut vaihtorahaa takaisin. Harmitti kovasti, sillä 8 markkaa oli silloin iso raha kymmenenvuotiaalle. Lähdin bussipysäkille (oli onneksi bussikortti), johon saapui myös hullu nainen. Se oli varmaan hyvinkin humalassa ja uhkasi tappaa meidät muut pysäkillä olevat ja heilui keskellä tietä. Muistan, että silloin pelotti tosi paljon.

Toisella kertaa olin tulossa soittotunnilta ja istuin sellokotelon kanssa Lahden kauppatorilla odottamassa bussia. Viereeni istui jälleen humalainen ja säikähdin aivan mielettömästi, kun se alkoi yhtäkkiä kovaan ääneen laulaa tai paremminkin hoilata. Istuin peloissani ja vastailin ujosti hänen esittämiin kysymyksiin soittamisesta. Silloin ei niinkään pelottanut, mutta jännitti suuresti, aikooko mies viedä selloni tai tehdä sille jotain.

tiistai 13. lokakuuta 2009

Syyslomaa ja lukemista

Syysloma.

Tänä vuonna en ollut loman tarpeessa, kuten viime vuonna tässä vaiheessa syksyä. Silloin vaivasi melkoinen opiskelumotivaation puute, nyt on kaikki kohdillaan. Ainut syy, miksi loma on tervetullut, on se, että nyt on aikaa lukemiseen. Ensi viikolla on taas kaksi tenttiä.

Syksyn aikana on tähän mennessä ollut suurimmaksi osaksi mielenkiintoisia kursseja, jotka muistuttavat siitä, että olen tosiaan oikealla alalla (hoen tätä aina, mutta olen siitä edelleen todella onnellinen). Yksi kurssi on ollut keskivertoa kuivempi ja toinen todella turha. Sähkötekniikan kurssi on melkein pelkästään fysiikan kertausta viime vuodelta. Kurssissa ei ole tenttiä vaan arvosana määräytyy läsnäolon ja tehtävien perusteella. Meitä on tunnilla kaksi vuosikurssia eikä kukaan tunnu kuuntelevan. Opettaja ei tarkasta tehtäviä (ne kyllä käydään tunnilla läpi), koska hän ei ehdi, joten hänelle voi periaatteessa palauttaa mitä tahansa soopaa. Loman jälkeen tunnit ovat 4 x 45 minuuttia joten tuskaa tulee olemaan nykyisen opetustyylin mukaisesti.

Syksy tuntuu mukavalta ja kylmältä. Ajattelen ja suunnittelen tosi paljon tulevaisuutta, vaikka en ihan täysin tiedäkään, mitä siltä odottaisi. Haaveilu tuntuu ihanalta. Välillä haaveilen siitä, että olisi pidempi aika vapaata ja hieman ylimääräistä rahaa ja pääsisi hetkeksi pois täältä jonnekin kauas vain lekottelemaan ja näkemään muunlaista elämää maailmalla. Toisinaan haluaisin jo kaiken mistä haaveilen pitkällä tähtäimellä. Vaikka onhan tässäkin hetkessä oikein mukava olla. Onnellinen olo.

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Nådendal

Kaikki on varmaan kuulleet Naantalin "kotibilepalosta". Täytyy sanoa, että se kyllä kosketti. Mutta tänään sain kuulla, että entinen työkaveri ja samalla luokkakaverin serkku on palon takia Töölössä hoidettavana (eli se vakavimmin loukkaantunein). Vaikka en koskaan ollut tämän työkaverin kanssa mitenkään läheinen, niin jotenkin tuo tragedia koskettaa nyt enemmän. Ja tuli myös mieleen, että siellä on voinut olla myös mun entisiä oppilaita (ja varmasti onkin ollut), oonhan opettanut 7-20 -vuotiaita vuoden verran Naantalissa. Ei voi muuta sanoa kuin voimia kaikille ystäville ja omaisille.

torstai 8. lokakuuta 2009

Elintarvikekemia

Ihan huippulabrat menossa meillä! Elintarvikekemian labratyöt, joissa oikeesti tehään analyysejä elintarvikkeista. Viimeksi tänään määritettiin rasvapitoisuutta makkarasta ja tutkittiin elintarvikkeiden luontaisia väriaineita. Keiteltiin porkkanaraastetta ja mustikoita sekä tuhkattiin makkaaraa:D. On kyllä ollut ihan ehdottomasti mahtavimmat labrat tähän mennessä, vaikka opettaja ei olekaan parhaasta tai mukavimmasta päästä ja työt/laitteet ei ole mitään helppoja. Vaikka meillä on ollut takana vasta ihan muutama labrakerta, oon oppinut jo tosi paljon hyödyllisiä juttuja ja ymmärtänyt vaikka mitä uutta!

Tollasella hydrolyysilaitteella pilkottiin ja vapautettiin rasva makkarasta, jonka jälkeen se uutettiin alla olevalla uuttolaitteella.

Nää ei siis ole meijän kokeesta vaan ihan netistä otettuja kuvia.

tiistai 6. lokakuuta 2009

Kommentteja?

Kukaan ei enää kommentoi mitään. Yksi syy siihen on varmasti postausten väheneminen. Muita syitä voin vain spekuloida:
  • Mulla on tosi tylsä elämä, josta ei saa mitään mielenkiintoista irti
  • En ajattele enää/ei ole aikaa pohtia elämän suuruuksia (ja syvällisyyksiä, mutta en mä kyllä kovin syvällinen ole - joskus ehkä vähän)
  • Kirjoitan tosi tylsästi
  • En kirjoita provosoivasti (vaikka joskus yritänkin)
  • Ketään ei enää kiinnosta lukea tätä blogia (kuolema tulee sittenkin?)
  • Teillä vakilukijoilla/kommentoijilla on kauhea kiire koko ajan

maanantai 5. lokakuuta 2009

Blood

Meitsi kävi tänään taas auttamassa ihmisiä 4,5 desin verran. Hyvä hyvä. Tuntuu että olen käynyt luovuttamassa jo useammankin kerran kuin ne viisi, mitä todellisuudessa olen käynyt.

Ekaa kertaa pistokohta lähti reilusti vuotamaan vaikka oli laitettu jo side paikoilleen. Mut ensimmäisen siteen laittoikin joku harjoittelija niin se ei ehkä laittanut sitä kunnolla. Toivottavasti ei tuu mitään mieletöntä mustelmaa.

Tyttö tuli!

Olin aivan varma, että vauva syntyisi etuajassa, kuten veljensäkin. Laskettu päivä lähestyi, eikä kehossa tuntunut harjoitussupistuksien lis...