Väinön kanssa ollaan tutustuttu talviurheilulajeihin. Luistelu oli alkutalvesta kivaa. Väinö pääsi luistelun makuun ja oppi potkimaan ihan kelvollisesti. Ei siis köpöttele enää. Saatiin myös aikaiseksi testata joululahjaksi saatuja suksia, kun pakkasimme kamppeet autoon ja ajelimme Impivaaran laduille yhtenä viikonloppuna. Perfektionistia on ihan pirun vaikea opettaa ja tsempata, mutta hyvin meni. Odottaville vanhemmille pitäisi muuten olla sellainen liikunnan opetuksen alkeet, missä käytäisiin läpi eri lajien tekniikat ja niiden opettaminen. Olisi ihan tarpeen!
Viikko sitten huimapää lähti isännän kanssa opettelemaan lumilautailua. Se oli kuulemma liian kivaa, joten sunnuntaina oli päästävä uudelleen. Menin toisella kertaa mukaan. Kyllä oli ihan uudenlaista keskittymistä mukana. Olen huiman ylpeä, että Väinö uskalsi suksien sijaan kokeilla lumilautaa. Ei muuten ollut montaa pientä lautailijaa mäessä Väinön lisäksi (yksi, mutta silläkään ei ollut oikea lauta).
Töissä painetaan pitkää päivää ensi syksyn tuotteiden parissa ja kaiken maailman projektien kanssa. Työaika loppuu joka päivä kesken, mutta eipä sitä joka päivä viiti ylitöitäkään tehdä. Varasinkin talviloman kaiken hullun myllyn päätteeksi pääsiäisen jälkeiselle viikolle. Tai enpä usko, että hullun mylly on ohi - jatkuu varmaan vielä pari vuotta. Meidän osasto onkin kasvanut yhdellä henkilöllä, mikä on kiva juttu. Ei ainakaan työt lopu kesken!
