lauantai 27. helmikuuta 2016

Hei jätkät, mentäiskö vetää pakurikääpäteet?

Ihana pikkumies täytti neljä vuotta! Uskokaa tai älkää, myös tänä vuonna synttärit siirtyivät sairastelun takia. Ensi vuonna varataan kaksi päivää synttäreille...

Tänä vuonna influenssa kaatoi minut ja Väinön petiin moneksi päiväksi. Oma flunssani päätyi poskiontelotulehdukseen, Väinön korvatulehdukseen. Itse en ole vielä kuukaudenkaan jälkeen täysin palautunut influenssasta. Edelleen pienetkin urheilut (kuten portaat reippaasti käveltynä) aiheuttaa keuhkoissa polttelua, korvissa juilii melkein joka päivä ja poskissakin tuntuu silloin tällöin painetta. 8 tunnin unet ei tunnu olevan riittävät. Kävin viikko sitten asian tiimoilta lääkärissä: otettiin verikokeet, sydänfilmi ja poskionteloiden röntgen. Kaikki ok. Vain hemoglobiini kolkutteli alarajaa, mutta lääkäristä se oli ok. Hain apteekista Beroccaa ja etsin kotikaapista raudat ja nyt alkaa olla jo hieman pirteämpi olo. Eiköhän tämä tästä.

Väinö toivoi synttäreiksi Salama McQueen -kakun. Alla kuva, jonka piirsi unelmiensa kakusta. Lisäksi selvitti, että siihen päälle tulee kilparata, keskelle varikko ja Salama McQueenin kanssa Martti ja se trukki myös. Huh huh.

Väinön piirtämä kuva.

Valmis kakku! Auto on leikkiauto, muut koristeet sokerimassaa,




Kakku oli suklaakakkupohjasta tehty sekä täytteenä puolukkapohja ja kinuskia. Jotenkin tuli jälleen kerran tosi kuiva. En ole vielä löytänyt oikeaa tapaa kostuttaa kakkua, koska se on yleensä liian kuiva (vaikka tuntuu että läträän kostutuksen kanssa) tai jos ei ole kuiva, niin liian kosten :(

Tänä talvena on ollut aika niukasti lunta ja lämpötilakin vaihdellut - suurimmaksi ollut kuitenkin lähellä nollaa. Pari kertaa ollaan käyty luistelemassa, kerran hiihtämässä ja muutaman kerran laskemassa Stigalla mäkeä. Talviulkoilut ovat kyllä jäänett turhan vähäisiksi.

Viime vuotiset sukset menivät vielä ihan hyvin.
Hiihtäminen kotipihalla tosin näytti olevan aika tylsää.
Täytyy varmaan ensi talvena ostaa itsellekin sukset
ja mennä ihan ladulle hiihtämään. 

Lumienkeli.

Hirvensalossa testaamassa vähän isompi pulkkamäki.

Väinö on melkoinen Risto Räppääjä -fani. Helmikuussa tuli elokuviin uusi elokuva ja Väinö pääsi ensimmäistä kertaa elokuviin. Tykkäsi kovasti! Itse olin sitä mieltä, että Risto Räppääjät toimivat paremmin kotisohvalla.


Kyllä sen pojan saa joskus piirtämäänkin. Yleensä hän piirtää pelkkiä sotkuja tai kirjoittaa kirjaimia. Päiväkodissa on tosi paljon värittänyt värityskuvia ja kehitys siinä onkin ollut huimaa. Alla omakuva. Ukkelilla on myös vyö, napa ja navan alla masu, käsissä hanskat ja jaloissa kengät sekä päässä hiusten lisäksi pipo, jossa on tupsu.


Työpaikalla oli yt-neuvottelut, joissa omalla kohdalla kävi onni. Tietty suht uutena sai vähän jännittää, mutta tiesin, ettei vaaraa ollut. Lomautukselle/lomarahavapaalle kuitenkin joutuu. Nice. Not.

Töissä on kyllä ollut viimeiset kuukaudet melko haipakkaa. Markkinointi on pitänyt meidän tiimin hyvin työllistettynä. Aikataulut ovat olleet pikaisia ja uusia juttuja tulossa syksyllä kauppoihin. Syksyä varten kaiken pitää olla jo nyt melkein valmiina. Ensimmäiset tehdaskokeet uusille resepteille on jo nyt tehtyinä ja ensi viikolla ne täytyy esitellä jo kaupoillekin. Syksy on siis jo nyt vahvasti mielessä, vaikka siihen on vielä puoli vuotta aikaa!

Työ on edelleen mielenkiintoista, vaikka välillä tahti ja työmäärä ovat kovia. Ensimmäinen vuosi on mennyt totutellessa ja nyt olen päättänyt olla järjestelmällisempi sekä määrätietoisempi. Minulla on tapana jättää ikävimmät ja hankalimmat asiat viimeiseksi. Jos koko ajan kuitenkin tulee uutta tekemistä, täytyy ne hankalat asiat selättää oikeastaan ensin. Vuoden aikana olen tajunnut itsestäni myös sen, etten ole aikaisemmin tajunnut, kuinka paljon yritän yksin tehdä töitäni. Kaikkea ei kuitenkaan pysty tekemään yksikseen, vaan tarvitaan oikeanlainen ja monipuolinen tiimi tueksi. Tärkeä havainto, eikö :)

P.S. Väinö oppi tällä viime viikolla sukeltamaan ilman kellukkeita. Vielä ei siis pää pysy pinnalla, mutta hyvin menee pinnan alla :)

Tyttö tuli!

Olin aivan varma, että vauva syntyisi etuajassa, kuten veljensäkin. Laskettu päivä lähestyi, eikä kehossa tuntunut harjoitussupistuksien lis...