kohta onpi huhtikuu

Mä olen 25 ja olin eilen elämäni ensimäisessä työhaastattelussa - Muumimaailmassa... Tuo kuullostaa kyllä aika nololta. Hätäoljenkorsi, kun ei sitä oikein tiedä, mitä sitä tekisi ja haluaisi. Tai siis kesällähän ei meille juurikaan ole oikeita töitä. Ja emmä mitään muita töitä sais kun ei mulla ole muuta työkokemusta kuin esiintyminen. Surkeaa.

Mun taiteleellinen opnt on nyt valmis, mutta hiomista ja treenausta se kaipaa vielä. Mun mielestä siitä tuli mun näköinen ja ihan kiva. Niin. Kirjallinen valmistuu hitaasti ja varmasti...

...Siivous jatkuu...

HÖ!

Eilen satoi sitten yhtäkkiä ihan liikaa lunta ja räntää ja nyt on sade ja loska...Argh. Olis se kevät vaan tullut.

Lauantaina olin siellä leffan kuvauksissa ja kalseasta ilmasta, odottelusta ja yksitoikkoisuudesta huolimatta se oli ihan kiva kokemus. Koko päivä tehtiin yhtä ja samaa kohtausta. Saapi sitten nähä, pääsekö valkokankaalle vai ei. Ruoka oli hyvää:)

Kohta pitäisi mennä taas salille.
Eipä muuta.

Joulutarina

Mä pääsen ihan oikeeseen leffaan avustajaksi:) Juujuu. Mulle soitettiin et tuutko ja sanoin sitten hetken pohdinnan jälkeen juu. Odotan innolla lauantaita.

Kohta on opinnäytetyö valmis! Siis taiteellinen... kirjallisestakin on jo suunnilleen puolet valmiina. Pitäis vaan jaksaa keskittyä kirjoittamiseen.

Idols jatkuu...

Mitäs teille kuuluu??

Mulle kuuluu tätä:

Opinnäytetyön taiteellisesta osiosta puuttuu enää kaksi ja puoli minuuttia (kokonaisaika reilu 14 minuuttia). Tuntuu hyvältä, koska tällä viikolla olisi tarkoitus puristaa se kokonaan kasaan ja sitten jää vielä aikaa hioa sitä ja muuttaa kohtia, jotka ei toimikaan niin hyvin. Tällä kertaa koreografia on syntynyt aika ongelmitta ja nopeasti. Mulla on hyvät tanssijat :)

Kirjallinen osio taas odottaa jatkoa... Tän viikon tavoite on viisi sivua lisää tekstiä. Nyt on tiistai, enkä ole vielä edes avannut sitä tiedostoa. Tuntuu, että kaikki faktatieto, jota syksyllä keräsin, on tallentunut juuri niihin aivosoluihin, jotka on viime aikoina tuhounut. Ihmiseltähän tuhoutuu joka päivä aivosoluja. Onneks oon saanut kuitenkin rakenteen valmiiksi ja siis periaatteessa tiedän, mistä pitää kirjottaa. Nyt vaan pitäis jaksaa motivoida ja aktivoida itsensä.

Työharjoittelupaikassa on ollut kivaa. Matkoihin kuluu työpäivänä kolme tuntia, mutta oma oli valintani. Oppilaat on tosi mukavia ja vastaanottavia. Ne on selvästi tykänny mun tyylistä. Mutta olen tosi tyytyväinen harjoittelupaikan valintaani :) Tuntien valmisteluun menee yllättävän kauan aikaa, mutta se oli odotettuakin. Ja mielikuvitusta tarvii myös. Pitäis tehä ittelle joku lista, että mitä kaikkea jazztunnilla voi opettaa. Baletista ja nykytanssista mulla onkin semmoinen lista jossain.

Eetun kanssa ollaan alettu käymään semmosella äijäkuntosalilla, joka on tossa ihan kivenheiton päässä. Salin ikkunoista näkyy meijän talo:) Pari kertaa ollaan siis käyty ja kyllä on tullut taas hyvä olo siitä raudan nostamisesta. Nyt kun aktiivinen liikkuminen on huomattavasti vähentynyt, niin sen kyllä huomaa ja tuntee kropassa. Mutta toisaalta mä pystyn nukkumaan vaikka joka yö kymmenen tuntia, kun kroppa ei enää käy ylikierroksilla. En muista koska olisin viimeks pystynyt nukkumaan niin sikeästi ja pitkään kuin nykyään.

Kuroska

Tsekatkaa nää...