Loma ohi onpi

No huh huh. Olipa se taas loma.

Niin no ensiksi mentiin Mikon kanssa Lahteen, jossa kaikki Monosen perheen ihmiset jo olivat, myös meidän Mikko sieltä Saksasta. Oli häntäkin kiva nähdä piiiiitkään aikaan.

Sitten lähdettiin minun Mikon kanssa mökille Liperiin. Ajopäivänä satoi lunta ja ne muutama päivä metsän kätköissä oli ihanan rauhoittavaa. Siellä olisi viihtynyt kyllä pidempäänkin, mutta mun piti palata Lahteen hierojan käsittelyyn. Mökillä mä näytin, että kyllä tytötkin osaa saunan lämmittää...siihen meni vissiin tunti, askillinen tulitikkuja ja hermot. Sain kuitenkin tulen lopulta.

Pari päivää meni Lahdessa enemmän tai vähemmän koulutehtävien merkeissä. Sen tajusin sielä ollessa, että on ihanaa, kun täällä Turku-kotona saa olla kotona ihan rauhassa. Saa tehdä asioita just niin kuin haluaa ja milloin haluaa. Jostain syystä omia tapoja ei voi kotiin viedä. Se on aika harmi, kun mä en muista enää, miten kotona piti olla.

Koulun alkaminen jännittää huomenna, kun en tiedä, kuinka tuo takareisi toimii. Se on edelleen kipeä...Kolmen viikon päästä on jazztanssikisat, enkä taida sinne sitä sooloa sitten viedä, kun en sitä ehdi esityskuntoon treenata. Harmi. Ryhmäbiisiin osallistun kyllä. Toivottavasti. Se on tyhmää, ettei tiedä, miten jalka toimii kolmen viikon päästä.

Hei, tänään innostuin vektoripiirtämisestä jälleen, kun tein yhtä koulutehtävää. Hitsi kun en muistanutkaan, kuinka hauskaa ja palkitsevaa se on =) Täytyy varmaan nipistää jostain aikaa siihen.

Keskiviikon tyttö murheita saa...

Niinpä.
Tänään tanssitunnilla kuului reidestä poks. Ja sitten loppui tanssi. Eipä tässä sitten mitään sille voi. Onneksi tänään alkaa loma!!!!

Eilen käytiin taas katsomass Tanssiteatteri Erin biisiä nimeltä Ihmeellinen mandariini. Mä olin raportissani tätä mieltä:

"En voi sille mitään, että Soinin ja Sairelan liikemateriaali on mielestäni kypsymätöntä, ehkä jopa naiivia. Se ei vastaa mielikuvaani siitä, mitä ammattitanssiteatterin pitäisi mielestäni tuottaa. Ihmeellinen mandariini tuntui harjoitustyöltä, joka kokonaisuutena oli tietyllä tapaa toimiva, mutta joka ei loppujen lopuksi toiminut ollenkaan. "

Vaikka meninkin avoimin mielin esitykseen, ei se auttanut. Eikä lasillinen punaviiniäkään ennen esitystä. Se vain ei toiminut. Äh.

No kotiin kohta menen ja illalla vielä katsomaan Chiaroscuro-nimistä tanssiesitystä. Toivottavasti en joudu pettymään, sillä Pepeljajev on yksi suosikkikoreografeistani. Odotan teokselta paljon.

Huomenna Lahteen.

LOMAA, KIITOS

Haluaisin edes yhden päivän, jolloin saisi nukkua niin pitkään kuin nukuttaa, jolloin ei tarvitsisi miettiä koulujuttuja, jolloin saisi vain olla ja saisi syödä hyvää ruokaa ja vaikka katsoa jotian leffaa. Pitäisikö mun hankkiutua kipeäksi? Kohta on loma, mutta silloinkin pitää tehdä koulujuttuja....

Mutta eiköhän tää tästä. On se ennenkin.

Hippaa vaan

Minä olen ihan innoissani! No siis tänään oli taas ryhmistreenit ja mun visio toimii!!!! Enpä vielä tässä halua paljoa paljastaa, mutta tuli hyvä olo, että joku mielikuva näyttää livenä hyvältä. Ja olen fiiliksissä Olavin uudesta levystä, jonka ostin ja jota en ole vielä ehtinyt neljää kertaa peräkkäin kuuntelemaan (sitten mulla vasta muodostuu mielipide levyn hyvyydestä/epämiellytävyydestä, kun biisit alkaa olla tuttuja.)

Mitäs minä tässä. Hirmu onnellinen olo. (Siis vaikka vielä väsyttääkin, mutta se on pikku juttu...) Tuntuu, että pitkästä aikaa asiat menee hyvin ja mullakin on jotain toivoa tässä elämässä. On niin kuin joku suunta tai jotain. Tai tarkoitus. Äh, en halua määritellä noin, koska se ei ole olennaisinta. Olo nyt on vaan todella onnellinen ja tiedän itse, mistä kaikista asioista se johtuu. Se riittää.

Pinkki on pop. :P

Tavallista vaan

Mitähän sitä taas...

Mä olen taas vähän väsy. Jotenkin vaan ei ehdi palautua. Huomenna lähdetään Jyväskylään ja pitäisi matkalla kirjoitella pari puutuvaa analyysiä... Minä en pidä analysoimisesta. Äh, niistäkin esityksistä on aikaa jo kuukausi. Täytyy jotain kehitellä.

Mun ryhmis on ihan hyvässä jamassa. Se liikemateriaali on aika paahtamista ja hikijumppaa, mutta niin pitääkin=) siitä tykkään. No, toisesta ja kolmannesta osasta tulee rauhallisempi. Mulla on kuitenkin hyvä luottamus sen suhteen, että se valmistuu melkein siinä ajassa, mitä olen ajatellutkin, eli ennen joulua.

Kovasti odotan syyslomaa. Ja lunta. Ja joulua. Joulutorttuja ja suklaakonvehteja. Niin ja Budapesteja. After Eight -suklaata... no mulla on ollut herkuton viisi päivää. Melkein.

Menee siivoamaan sotkuisen asunnon.