Sormus

Löysin tänään vihkisormuksen ja nyt jahkailen, mitä siihen oikein kaiverretaan. Onneksi sitä ei tarvinnut päättää heti, vaan sain lahjakortin kaiverrusta varten. Tosi vaikeaa keksiä, sillä en halua mitään kornia, mutta en pelkkiä nimiäkään. Enkä liian erikoista, ja suomeksi haluan. Yksi tai kaksi sanaa. Simppeliä (ylläri!).

Samalla kertaa jätin kihlasormuksen rodinoitavaksi ja pienennettäväksi. Sen osto kun sattui viime vuonna siihen aikaan, kun olin vielä synnytyksen jälkeisessä turvoitustilassa, enkä tajunnut itse sitä. Tuli siis hankittua liian iso sormus.

Simppeli.
Vois siinä jotain kiehkuraa olla.
Mut ei mitään timantteja. Korkeintaan pari.
Mut ei mitään sellaisia törröttäviä timantteja.
Valkokultainen, sopii kihlasormukseen.

Mitään täydellistä visiota sormuksesta minulla ei ole ollutkaan. Se toisaalta vaikeutti SEN OIKEAN löytymistä, mutta toisaalta taas olin avoin vaihtoehdoille. Suurimpana rajoittavana tekijänä koin budjetin. Sormukset on ihan törkeän kalliita. Vaikkei niitä bling bling timantteja olisikaan.

Tänään siis kiertelin kolmessa kultasepän liikkeessä ja löytyihän se sormus aika pikaisesti. No sieltä kolmannesta kaupasta. Olin ajatellut, etten hanki sormusta mistään ketjuliikkeestä, mutta ajattelin ne käydä ensin läpi. Yksityisten liikkeiden määrä ja kiertely ahdisti mieltäni jonkin verran, ja päädyin sitten hankkimaan sen sormuksen, mikä ensiksi vaikutti mieluisalta. Olo helpottui, sillä häihinkään ei ole enää kovin montaa viikonloppua aikaa. Kävipä vielä sellainen tuuri tämän hankkimisajankohdan suhteen, että liikkeessä oli kaikki kultakorut - 50 %, joten sormuksen lähtöhinta oli hieman suurempi kuin alunperin olin ajatellut. Jos olisin ollut fiksu, niin olisin valinnut alkuperäisen budjetin hintaisen sormuksen ja säästänyt sen puolet siinä. Mutta taisin olla vähän ahne :). No en ollut. Enemmän päätöksen vaikutti kuitenkin sormuksen ulkonäkö. Ei sillä hinnalla niin väliä.

Mutta minkälainen sormus sitten onkaan?
Onko sitä bling blingiä?
Entä niitä kiehkuroita?
Valkokultainen se ainakin on :).

Pieni taiteilija

Tällaisia tekee varmaan jo kaikki melkein 1 v 5 kk taaperot, jos ovat kynän käteen saaneet. Silti nämä ovat äidistä tosi hienoja :). Varsinkin kun näki sen luomisprosessin. Liki koko paperi sai väriä molemmissa tapauksissa (tai siis käyttämättömiä seinäkalenterin sivuja hyödynnettiin)! Yläkuvassa on muuten keltainen aurinko, jonka käskin Väinön piirtämään.

Perusasioita by Väinö

Väinö on tässä alkukesän aikana oppinut vihdoin syömään itse lusikalla ja haarukalla oikein. Aikaisemmin lusikka meni väärin päin suuhun ja kaikki ruoka meni yleensä jo pöydälle. Nyt se menee oikein päin ja haarukan Väinö osaa tökkäistä vaikka lihapullaan. Ranskalaiset (joskus saa niitäkin) hän osaa jo dipata ketsuppiin (joo... sitä pitää olla, kun pullo on pöydällä).

Pannaria!

Lounas parvekkeella.

Maitoa.

Vielä kun saisi Väinön juomaan mukista ilman pelleilyjä. Hän osaa siitä jo juoda, mutta aina liruttaa juomat lattialle tai pöydälle. Puuh. Pikkuhiljaa. Kun vain muistaisi :) (tänäänkin unohtui, vaikka olin ajatellut, että mukin sille annan).

Väinö on oppinut avaamaan vetoketjun ja yrittää kovasti myös pukea itse. Pukeminen ei kyllä onnistu. Joskun menee lippis päähän oikein, mutta useimmiten ei :). Eilen lounaan jälkeen hän oli niin väsynyt ja valmis unille, että yritti pukea itse sukat jalkaan, kun minä vielä pakkailin tavaroita töihin lähtöä varten.

Väinö keksi myös, miten suihkepullosta tulee vettä. Voi sitä naurun määrää, kun hän suihkii parvekkeella itsensä päälle. Ja ilmeen kera tietysti.

Maanantaina koin kauhun hetket, kun Väinö putosi pää edellä vessanpöntöltä. Olin suihkuttelemassa kylpyhuoneessa kuivausrummun kondensaattoria puhtaaksi (vai mikä lie), kun Väinö kiipesi pöntön päälle. Annoin sen leikkiä siinä, kun hän yritti vetää (painaa) vessaa. Olinhan itse ihan vieressä vahtimassa. Yhtäkkiä hän kuitenkin horjahti ja ennen kuin ehdin mitään tehdä, hän oli päällänsä lattialla. Onneksi meillä on muovimatto kylpyhuoneessa, pehmensi edes vähän! Voi sitä huutoa! Nenästäkin tuli hieman verta ja se säikäytti aluksi tosi paljon. Onneksi ei käynyt kuitenkaan pientä mustelmaa kummempaa. Ja onneksi pihalle tuli roska-auto ja mieli piristyi.

Nouseva kuhmu ja mustelma.

Roska-auto!

Väinö keksi myös lankapuhelimen.

Ja rakastaa piirtämistä!

Joskus on ihanaa nukkua kainaloittain. Vielä kun voi.

Väinön puhekin on kehittynyt paljon. Puolikkaita sanoja tulee jonkin verran, kuten ambu. Ambulanssi. Ja sehän "sanoo" piii piii. Bugi tarkoittanee kiviä.

Minä aloitin tällä viikolla työt. Duunarin hommaa elintarviketehtaassa. Kunnolla työn äärelle päästiin vasta tänään, kun pääraaka-aineen tuleminen kesti ja kesti. Tänä iltana varmaan vilisee kurkkuviipaleet silmissä, kun silmät ummistaa.

Kesäreissu

Kävimme Väinön kanssa Päijät-Hämeessä vanhempieni luona pienellä kesävisiitillä ja samalla minulle sovittamassa hääpukua. Ajelimme jälleen kaksin omalla autolla. Julkisilla kulkuvälineillä reissu olisi hankalampaa kantamusten takia, mutta myös todella paljon tyyrimpää. Meillä kun sattuu olemaan sen verran pihi auto, että vajaan 500 km:n reissulla meni noin kolmannes tankista bensaa. Ei paha! Väinöllä oli jostain syystä kurjaa matkustaa autossa - tosin kotimatka meni ihan hyvin. Hän nurisi, eikä millään olisi malttanut olla paikallaan ja lelutkaan eivät lopussa kelvanneet ollenkaan.

Nää on nyt niiiiin pop!

Kävimme heittämässä talviturkit järveen. Väinö kävi ensimmäistä kertaa ylipäätänsä järvessä uimassa ja viihtyi selvästi rannalla leikkien. Olisi vain pitänyt olla ämpäri ja lapio mukana :).

Ei pelottanut yhtään!

Kaivettiin äitini kanssa vanhat lelut esille. Harmi ettei sille kaikelle barbihärpäkkeelle löydy vielä käyttöä :D. Olisi löytynyt barbein kuntosali, keittiö ja ponien lastenrattaat. Ja barbiauto!

Tää ei taas käänny...

Ulkona löytyi kasteltavia kukkia, kiviä, kaivinkone ja iiiiso liukumäki, jonka Väinö uskalsi laskea ihan yksin.

Bugi! (=kivi)

Pari päivää ollaan Väinön kanssa kinasteltu. Herran vahva tahto alkaa olla jo sitä luokkaa, että mahtaako uhmaikä jo puhjeta. Voiko se alkaa jo näin aikaisin? Vai kokeileekohan muuten vain rajoja? Koko ajan pitää kieltää ja siivota sotkuja. Kotona ollessa tuntuu, että seinät meinaa kaatua päälle, kun tilaa tuntuu olevan liian vähän. Onneksi ulos pääsee :).

Viime yönä hän itki tunnin. Taitaa olla lisää poskihampaita tulossa. Reilun viikon aikana hän on saanut samanlaisen itkukohtauksen kaksi kertaa ja sinä aikana aiemmin puhjenneiden poskihampaiden toiset reunat tulivat esiin ikenistä. Ehkäpä nyt tulee alas poskihampaat?

Ensi viikolla menenkin sitten töihin. Huh. Se on aiheuttanut itselleni jälleen pieniä ristiriitaisia tunteita. Olisi toisaalta niin kiva olla tuon kiukuttelevan taaperon kanssa kotona, mutta kaipaan jo aikuista seuraa ja työntekemistä. Vaikka kyllähän tämä lapsen hoitokin työtä käy! Ja meillä on vasta yksi lapsi...


P.S. Viimeinen vauvauintikerta on lauantaina. Ollaan yritetty suunnilleen koko kevät saada Väinölle kellukkeita laitettua. Toiseen käteen se on antanut laittaa. Mummo osti Väinölle sitten omat Muumi-kellukkeet ja nehän herra sitten suostui laittamaan käsiin, kun oltiin perheen voimin Samppalinnan maauimalassa polskimassa. Vai voiko se olla osittain paikkasidonnainen juttu? Vauvauinnissa sukelletaan, Samppiksessa ei oltu aikaisemmin käyty.

P.P.S. Nyt voin kyllä jo sanoa, että olen hurahtanut frisbeegolfiin. Tiistaina olis jo toisissa kisoissa ja oli kyllä kivaa heittää pelkästään naisten kesken :).

P.P.P.S. Ja siitäkin piti kirjoittaa, että kävimme isännän kanssa vihdoin ja viimein Flow Parkissa kiipeilemässä. Oli todella hauskaa, kunhan ensin pääsi sinuiksi sen kanssa, että on siellä yläilmoissa puissa. Suosittelen kaikille apinan sukuisille ja seikkailunhaluisille!

Hääsuunnittelua osa 2

Jahas! Häiden suunnittelu on ehtinyt siihen pisteeseen, että päiviä on jäljellä 52 ja kutsukortit on vihdoin saatu postilaatikkoon. Tähän mennessä To Do -lista näyttää tältä. Saatiinhan sinne lisättyäkin jotain :).

• Ravintolan testaus ja kabinetin varaus
• Esteiden tutkinta
• Vihkiajan varaus
• Hääkakun tilaus (maku?)
• Morsiamen puku (ei mitään perinteistä todellakaan, jotain herkkää...)
• Morsiamen kengät, alushame ja korut
• Morsiamen sormus (ei mitään timanttiunelmaa!)
• Kukkapuska ja pöytäkukkapuska (yksinkertainen ehdottomasti)
• Morsiamen hiukset (kai ne täytyy kampauttaa ennen häitä, vaikka itse tekisin kampauksen)
• Sulhasen puku
• Väinön vermeet
• Kutsut
• Häämatka (ehtiikö sellaiselle?)

Puvun metsästys olikin yllättävän helppoa. Löysin sellaisen ei-perinteisen, mutta joka ei ihan ollut sitä, mitä aluksia ajattelin. Se tuntui kuitenkin heti mieleiseltä (tai kun se oikea koko löytyi...). Käynnit hääpukuliikkeissä oli vähintäänkin mielenkiintoisia. Niiden pukujen hinnoissa on kyllä rutkasti häälisää. 

Olen pyrkinyt pitämään nämä järkestelyt sellaisina, etteivät ne liikaa stressaa. Kyllähän ne mielessä pyörivät ja nyt kun pukukin löytyi, niin ne pyörivät vielä lisää mielessä. Taas kerran: luojan kiitos, emme ole järjestämässä mitään 100 hengen häitä! 

Seuraavaksi sitten sitä sormusta metsästämään (ja kenkiä ja alushametta)!