Teurastamokäynti ja bilettelyä

Käytiin luokan kanssa opintomatkalla HK:n Forssan tehtaalla. Tehtaassa teurastetaan, leikataan ja jatkokäsitellään ainoastaan sikaa. Tehdas on ilmeisesti yksi nykyaikaisemmista teurastomoista Suomessa. Nähtiin oikeastaan kaikki, paitsi tainnutusta ja pistoa, jolla sika tapetaan sekä jälkikäsittelypuolta. Siellä ruhojen seassa liikuttiin ja kyykittiin. Oli aika hurjaa kyllä, mutta tosi mielenkiintoista. En oikeastaan edes tiedä, että miksi se oli mielenkiintoista, mutta oli silti. Siistiä nähdä, mitä sille eläimelle oikeasti tehdään ja kuinka se suuressa voluumissa pistetään palasiksi ja pakettiin. Tosi paljon oli automaatiota, muun muassa ruhon puolittaminen, mutta tosi paljon oli myös työpisteitä, missä tehtiin edelleen leikkuut ja poistot käsin. Automatisoidut linjastot vaatii sitä, että siat ovat liki samankokoisia (110 kg), kun ne sinne tulee. Esimerkiksi, jos ruhon puolittaminen ei tapahdu täysin keskikohdasta, ei myöskään automaatti, jossa selkäranka poistetaan, pysty tarttumaan kiinni siihen selkärangan puolikkaaseen, jolloin kaikki menee sekaisin. Se on todella pikkutarkkaa hommaa.

 

Kuva: Yle.fi

Tuollaisten ruhoja väisteltiin... Kenelläkään ei onneksi tullut paha olo. Hauskana juttuna voisin vielä kertoa, että aluksi, kun oli pakollinen yritysesittely, niin tarjolla oli valmiiksi tehtyjä voileipiä. Niissä oli perinteisiä vihanneksia ja tietysti kinkkuleikkelettä. En tykkää yhtään kinkusta missään muodossa, joten mietin, jätänkö kokonaan leivän ottamatta. Olisihan se noloa jättää tollaisessa paikassa leikkeleet lautaselle :). Onneksi luokkakaveri halusi tuplakinkut.

Meidän yläkertalaisilla oli eilen bileet. Ei ne tietysti niistä missään ilmoittaneet mitään. Puolen yön aikaan alkoi musiikki voimistua ja laulu raikamaan ja porukka jopa hyppi biisien tahdissa. Sitä kesti ilmeisesti noin neljään asti. Nukuin korvatulppien kanssa... Kyllä isäntä hieman harjanvarrella kattoakin paiskoi ja ainakin hetkeksi se auttoi.

Tämä pisti miettimään asumista opiskelija-asunnoissa. Monelle opiskelijalle asunto täällä saatta olla vain "kämppä", väliaikainen ratkaisu, tai asunto pelkästään viikolla ja viikonloppuisin mennään takaisin äitin lihapadoille. Minulle tämä on kuitenkin KOTI. Ei kämppä, ei mikään arkiasunto. Viikonloppuisin haluaisin rentoutua ja ja nukkua pitkät unet, mitä viikolla ei välttämättä ehdi. Kerrostaloasuminen asumismuotona vaatii asukkailta terveen järjenkäyttöä ja tietynlaista sopeutumista. Pienistä äänistä ei kannata valittaa, mutta suuria ääniä ei mielestäni tarvitse sietää. Eilenkin olisi ollut eri asia, jos asunnossa olisi ollut etkot ja porukka olisi lähtenyt puolen yön aikaan baariin. Meteli kuitenkin alkoi vasta puolen yön aikaan. Olisi ehkä kuitenkin pitänyt käydä siellä rinkuttelemassa ovikelloa yökkäri päällä.  Se, että asuu opiskelija-asunnossa ei mielestäni anna suurempaa vapautta äänekkäisiin ja pitkään aamuun kestävien bileiden pitämiseen. Täälläkin pätee yhtälailla se, että hiljainen aika on 22-06. Ilmeisesti meidän talo on hieman hiljaisempi kuin toiset, ei täällä näitä äänekkäitä bileitä onneksi liian usein ole.

Haaveilen niiiiin kovasti omasta omistusasunnosta. Puutalo-osake tai paksuseinäisen vanhan kivitalon kattohuoneisto...

Työtila

Järjestettiin makuuhuonetta uudelleen ja saatiin yhtäkkiä lisää tilaa! Ja mulle oma työtila. Toivottavasti opinnäytetyö saa lisää tuulta alleen oman työrauhan lisääntyessä.

Näpertelyä

Hitsit. Käsitöiden tekeminen on kyllä nyt ihan pop ja hauskaa.

Eilen sain tehtyä jäniksen, joka tosin näyttää ihan hiireltä (oli ihan vääränlainen lanka, mutta ajattelin yrittää...) Tosta tuli mieleen yksi oma jänönen, jonka äiti teki mulle joskus kauan sitten. Missäköhän se mahtaa olla? Tallessa varmaankin.

Tänään sitten innostuin tekemään rintakorun, mutta loppujen lopuksi se ei sitten sopinutkaan siihen paitaan, mitä olin ajatellut. Ratulassa oli joskus ohje, mutta tämä on hieman modifioitu.

Jotenkin tällainen näpertely on rentouttavaa. Tekisi mieli myös kokeilla jotain tilkkutäkkitöitä, mutta omaan kotiin en välttämättä sellaista haluaisi. Olen kyllä jo vähän suunnitellut, että jospa tekisin noille puikoilla ja virkkuukoukuille pussin, niin siihen voisin tehdä pienen tilkkutyön samalla :D.

Marraskuuta

Käytiin viime viikonloppua Helsingissä DigiExpo yms -messuilla. Yms siksi, että samaan aikaan messuhallissa oli myös HifiExpo, SkiExpo, BoardExpo sekä lätkä&säbä expo. Oli kyllä ihan mielettömän paljon porukkaan. Autojonossakin jonotettiin puoli tuntia ja toiset puoli tuntia ovella lippuja. Ei siellä sitten kauhean kauaa viihdyttykään. Minä ja ihmismassat... en tykkää vieläkään.

XBox360:n kinectiä ollaan toivottu joululahjaksi :) Se on liiketunnistin, eikä enää sen kanssa pelattaviin peleihin tarvitse ohjainta. Odotetaan innolla!

Käytiin syömässä tosi hyvää nepalilaista ruokaa Annankadulla ja mä kävin kans Ateneumissa kuluttamassa aikaa, kun Lauri tapasi ystäväänsä. Oli ihan mielettömän hienoja valokuvia Eino Mäkiseltä.

Hänen valokuvansa olivat 30-40 -luvuilta ja aiheeltaan suurin osa liittyi kaskenpolttoon, heinäntekoon, pitsin nypläyksenn yms. Samoista aiheista oli myös videopätkiä, joita katselin mielenkiintoisena. Siinä saikin ajan hyvin kulumaan. :D

Torstaina loppui koulussa yksi hyvin työllistävä kurssi tenttiin (oli ryhmätyötä ja labroja ja selkkareita...). Illalla alkoi yhtäkkiä kurkkukipu ja seuraavana aamuna sitten nousi kuume. Kävin ihan terveyskeskuksessa ja multa otettiin nieluviljely, kun olin ihan varma, että se on taas angiina tulossa. No ei ollut onneksi. Kuume kuitenkin nousi 38,8 asteeseen, mutta onneks kurkkukipu ei sitten äitynyt kovin pahaksi. Mutta inhottavalta se vieläkin tuntuu. Kuume on onneksi laskenut, mutta oon kyllä Buranaakin syönyt. Olen ihan varma, että taudin laukaisi tuo kurssin loppu. Ehkä mulla mukamas oli jotain stressiä vaikka en ole itse sitä mieltä.

Maanantaina olin töissä opinnäytetyön merkeissä ja olin ajatellut, että perjantaina kirjoittelisin sitä tarkemmin, mutta enhän mä sitten siinä kuumeessa mitään pystynyt tekemään.

Oltiin myös viikolla pohdittu, että jos tänään tehtäisiin itse hampurilaisia ja luulin vielä eilen, etten pystyisi niitä syömään, mutta onneksi sitä angiina ei kuitenkaan tullut :). Tehtiin hamppareita: itse leivottiin sämpylät ja valmistettiin pihvit ja mä tein vielä valkosipulimajoneesia, mitä en olisi ikinä uskonut tekeväni (varioin hieman mausteita: lisäkin paprikajauhetta ja valkopippuria). Se tosin ei rakenteeltaan onnistunut kunnolla, koska valmistin sen sauvasekoittimella, jolloin öljynoron sekoittuminen ei oikein onnistunut. Hyvää tuli kuitenkin (sanon minä, joka ei ennen voinut sietää mitään majoneesia...). Laitoin vielä tupla valkosipulit. Se kun tunnetusti estää mikrobien kasvun. Luonnon lääkettä.

Ai niin. Olen jatkanut neulomistakin. Siihen on jäänyt ihan koukkuun... Kuvia ei voikaan laittaa, kun joululahjat on tänä vuonna pehmeitä ;)

Pacman-lapaset

Isoveli-langasta syntyi melko nopeasti lämpimänoloiset lapaset isännälle Pacman-kuvioinnilla :) Koska lankaa jäi yli, oli pakko neuloa toisetkin lapaset. Täytyy tosin käydä ostamassa lisää lankaa, kun muuten tulee peukuttomat lapaset...

Pacmanit.