tiistai 17. toukokuuta 2011

Ihana VR

Kerronpa teille, mitä kävi perjantaina 13. päivä toukokuuta.

Ensimmäiseksi työpaikalla pidettiin paloharjoitus, josta vain kourallinen tiesi etukäteen. Itse koin harjoituksen tarpeellisena, mutta mietitytti, miten tosipaikan tullen saa ihmiset vakuuttumaan siitä, ettei ole kyseessä harjoitus. Ja toimiiko evakuointi samalla tavalla kuin harjoituksissa. Mutta hyvä oivallus pitää virallisena epäonnenpäivänä paloharjoitukset :D.

Perjantaina lähdin Pohjois-Karjalaan ukin hautajaisiin, jotka olivat lauantaina. Tarkoituksena oli matkustaa junalla ja vaihtaa Pasilassa samaan junaan siskon kanssa. Liputkin oli ostettu hyvissä ajoin, että saatiin vierekkäiset paikat. Matkani tyssäsi kuitenkin jo Karjaalle, sillä Inkossa oli puu kaatunut radalle ja ajolangat olivat menneet poikki. Konduktöörit kiertelivät junassa ja ottivat ylös, keillä on jatkoyhteyksiä ja mihin. Lentokentälle ja laivalle meneville järjestettiin pikaisesti taksikyydit, jonka jälkeen taksit loppuivat. Jonkin ajan päästä alkoi tulla tilausbusseja yksi kerrallaan. Henkilöitä, joilla oli jatkoyhteys, pyydettiin odottamaan junassa lisää informaatiota. Siinä ajassa oli mennyt jo pari bussia ja lopulta tuli kuulutus: "Tämä juna lähtee hetken kuluttua Turkuun." Jes! Tässä vaiheessa asemalle oli tullut jo toinen juna Turusta. Konduktöörit eivät millään tavalla kontrolloineet sitä, että ne joilla oli jatkoyhteys, olisivat päässeet ensimmäisinä. Tietenkin myöhästyin junasta, jossa siskoni oli. Lopulta sain ahdettua itseni bussiin ja ehdin kuin ehdinkin viimeiseen Joensuuhun lähtevään junaan kolme minuuttia ennen lähtöaikaa. Todellisuudessa aikaa olisi ollut enemmän, sillä jouduimme vielä odottamaan veturia 36 minuuttia. Miksi lähtevissä junissa ei ole veturia jo valmiiksi?! Saavuin lopulta Kiteelle 2 tuntia 40 minuuttia myöhässä. Päivän teki raskaaksi myös se, että olin herännyt aamulla jo puoli viideltä ja lopulta pääsin nukkumaan vasta puoli yhdeltä yöllä.

Onneksi hautajaiset menivät hyvin ja paluumatka Helsinkiin mukavasti. Yövyin veljen luona ja jatkoin sunnuntaina matkaa kotiin bussilla. Sekin tosin myöhästyi 10 minuuttia, sillä Turun tuomiokirkon kohdalla eteemme tupsahti marssivia partiolaisia. Ei kovin rentouttava viikonloppu. Eilen simahdin jo ennen yhtätoista.

torstai 12. toukokuuta 2011

Valmistun!

Ehdin! Sain eilen vietyä viimeiset paperit koululle. Se tarkoittaa sitä, että valmistun "virallisena" valmistumispäivänä. Aika mieletöntä - jälleen kerran. Jollain tavalla tämä valmistuminen merkitsee minulle paljon enemmän kuin edellinen. Tämä tuntuu ehkä todellisemmalta. Oikeammalta. Alla oleva opus sai kaiken tuskaisen väännön jälkeen parhaimman arvosanan, mitä voi saada. Se lämmittää mieltä ja saa hymyn huulille.


Kaksi viikkoa on mennyt jo töissäkin. Työ on ollut mielenkiintoista ja erilaista kuin aikaisemmin. Pidän siitä, että olen selvillä mitä tapahtuu ja samalla myös siellä, missä tapahtuu. Aluksi mietin, miten ihmiset suhtautuvat uuteen työtehtävääni, mutta ihan hyvin minut on otettu vastaan. Nyt pitää enää tutustua niihin ihmisiin, joihin en ole ehtinyt kolmen kesän aikana tutustua. Toisaalta pidin edellisessä työtehtävässä sen fyysisyydestä ja kaipaan sitä hieman, mutta toisaalta taas olen helpottunut, ettei tarvitse enää tehdä yövuoroa. Ne eivät oikein sovi minulle. Vuorotyöstä en sen sijaan ole eroon päässyt.

keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Kannet

Sain tänään vihdoinkin vietyä opinnäytetyöni kansitukseen! Tuli aivan mahtava fiilis. Perjantaina saa hakea, mutta taidan ehtiä vasta maanantaina. Paperihommat menee ensi viikkoon, mutta ensi viikon torstaihin on aikaa. Taidan sittenkin ehtiä!

Työ uudessa asemassa ovat alkaneet ihan hyvin, vaikka perehtyminen onkin aika lailla sivusta seuraamista ja perässä kävelyä. Sivusta seuraamallakin pääsen mukaan siihen, mitä viime aikoina on tapahtunut ja mitä on odotettavissa. Olen kuitenkin jo oppinut paljon ja ensi viikolla joudun jo tulikokeeseen - yksin iltavuoroon.

sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Hyvää vappua!


Kokeilin vapun kunniaksi sokerimassan työstämistä kakun kuorrutteeksi. En tiedä, oliko sokerimassassa jotain vikaa, sillä se vain lohkeili koko ajan, vaikka yritin sitä lämmittää. Lopputulos oli kuitenkin herkullinen :) Myös kakun kasaus ja sisus olivat kokeiluja, mutta olen melko tyytyväinen lopputulokseen :D. Nam! Nyt myös ymmärrän, miksi noiden kukkasten tekemiseen on omat muotit. Tuli aika röpelöt reunat, mutta toisaalta se saattoi johtua siitä, että se massa mureni niin helposti.

Vapunaatto näytti aluksi tältä. Satoin räntää ja rakeita ja vettä ja välillä aurinkokin paistoi. Ilta jatkui epävakaana, mutta kivaa oli silti. Onneksi ei satanut koko aikaa.

Käytiin myös katsomassa ja kokemassa lakitus Taidemuseonmäellä. Tällä kertaa oltiin aika ylhäällä ja oli jälleen kerran hienoa nähdä se valkolakkimeri.


 Sadesäällä oli isännän ilmapallokin ihan masentunut :D.


Vappuna tuli myös suru-uutinen: ukki kuoli. Käytiin juuri viikko sitten katsomassa häntä ja sanoin jo silloin, että hän näyttää jo ihan valmiilta hautaan. Ei jaksanut enää kauaa. Ehkä hyvä niin, ettei tarvinnut enää huonokuntoisena vain maata sängyssä - kuten teki viimeiset neljä vuotta.

Tyttö tuli!

Olin aivan varma, että vauva syntyisi etuajassa, kuten veljensäkin. Laskettu päivä lähestyi, eikä kehossa tuntunut harjoitussupistuksien lis...