Kovasti oli halu, että tämä blogi taas alkaisi elää. Alkuvuosi on ollut täynnä tohinaa, enkä ole jaksanut kirjoitella. Täytyy rutiini saada jälleen kuntoon.
Äitiysloma alkoi kolme viikkoa sitten ja se aika onkin mennyt hujauksessa. Olen yrittänyt valmistautua vauvan syntymään myymällä Väinön vanhoja vaatteita (!), ostamalla vauvalle vaatteita, neulomalla kevätvillaiset, ompelemalla pieniä vauvajuttuja. Vauvan unipesä oli yksi MUST HAVE tälle vauvalle. Kaupasta saatavat ovat melko hintavia, mutta tein itse ja säästin. Kaava oli hieman epäselvä mittoineen, mutta kyllä siitä ihan kiva ja söpö tuli. Oli yllättävän nopea tehdä, vaikka ajattelin ensin, että siinä menee kauemminkin.
Tämän uuden elämän odotuksen lisäksi kävimme tammikuussa katsomassa yhtä rintamamiestaloa vm. 1956 tässä lähiseudulla, joka kaikessa karuudessaan ihastutti meidät isolla pihallaan sen verran, että kävimme katsomassa sitä uudestaan ja teimme ostotarjouksen, joka meni heti läpi. Helmikuu oli yhtä asioiden selvittämistä, pankkilainojen kilpailuttamista ja hoitamista. Toki oltiin jo parista pankista alustavaa lainalupausta syksyllä pyydetty, mutta pariin muuhun pankkiin oltiin vielä yhteydessä. Ensikertalaisella asuntolainan hakijalla joka ikinen käyntikerta pankissa toi jotain uutta tietoa. Oli turhauttavaa, kun ei osannut kaikkea ottaa heti huomioon ja pankeilla oli aika erilaisia käytäntöjä esim. korkokattojen, takausten ja muiden maksujen suhteen. Saatiin kuitenkin pankki valittua ja kaupat tehtyä.
Käytiin pari kertaa ennen avainten saantia suunnittelemassa kylpyhuoneremonttia paikan päällä. Välillä tuli epätoivo, että mitä sitä on oikein tullut tehtyä! Pari kertaa kävi mielessä, että olisiko sittenkin ollut järkevämpää ostaa täysin uusi talo Ruskolta vuokratontilla melkein samaan hintaan. Asuminen Ruskolla ei kuitenkaan houkutellut kumpaakaan, vaikka kokeilumielessä käytiin taloa katsomassa (se oli ihana!). Siellä olisi ollut myös koulut kaukana, kun tulevassa kodissa alakoulu on aivan lähellä. Koulun kellon soiminen kuuluu omalle pihalle!
Ennen pääsiäistä saatiin vihdoin ja viimein avaimet uuteen kotiin. Koko taloon tarvitaan pintaremonttia, sekä täydellinen kylpyhuone- ja saunaremontti sekä vesiputkien ja sähköjen uusimista. Prioriteettina meille on saada kylpyhuone ja sauna kuntoon ennen muuttoa ja se remontti teetetään ammattimiehillä. Tarkoituksena olisi asettua asumaan ensin keskikerrokseen, jossa teemme ennen muuttoa pintaremonttia. Myöhemmin sitten vuorossa yläkerran pintaremontti. Yläkerrassa on myös hyvät laajennusmahdollisuudet tulevaisuutta ajatellen.
 |
| Alkutilanne kylppärissä. |
 |
| Saunan alkutilanne. |
 |
| Pientä purkuhommaa pukuhuoneesta katsoen. |
Itse olemme saaneet keskikerroksen pintojen purkutyöt hyvin käyntiin. Parissa huoneessa oli seinissä vielä pinkopahvit, jotka olivat sen verran huonossa kunnossa, että saivat lähteä. Se toki nopeutti purkamista todella paljon.Ei muutenkaan olla tapetti-ihmisiä (käytiin kerran kääntymässä tapettiosastolla ja todettiin, ettei ole mitään hajua, millaista haluttaisiin), joten pinkopahvien kunnostus ja tapetoiminen ei ollut meille vaihtoehto. Keittiö on uusittu 10 vuotta sitten ja vaikka kaappien ulkonäkö ei miellytä silmää ja toiminnallisuuskin on sitä ja tätä, niin se saa olla toistaiseksi paikoillaan. Seinät kuitenkin maalaataan, sillä siellä on keltaiset tapetit.
 |
| Olohuoneen alkutilanne. |
 |
| Kultaboordi! Tällekin voisi tehdä jotain... |
 |
| Lastenhuoneen seinätarra tapetin päällä... |
 |
| Nyt lähtee kaapin seinä! |
 |
| Väinö onkin innoskas remonttiapu! |
 |
| Löytöjä tapettikerrosten alta. |
 |
| Olkkari melkein kokonaan paljastettuna. |
Kuluneen viikon aikana olen ollut turhauttanut, kun ei oikein itse enää pysty tai jaksa tehdä mitään talolla. Olen tosin puunannut keittiötä (liesituuletinta ei ollut varmaan puhdistettu kertaakaan!) ja lakaissut lattioita. Yritän olla itselleni tässä asiassa armollinen.
Muutosten kevät tosiaan! Ensi hetkien epätoivon jälkeen, purkutöiden päästyä vauhtiin, meillä on kova luotto siihen, että talosta saadaan itselle mieluisa. Vauvakin pitäisi saada jossain vaiheessa ulos. Katsotaan, kuinka kauan viihtyy vielä omissa oloissaan. Tällä hetkellä viikkoja 38+3. Nukkuminen alkaa olla jo tuskallista, kun kyljellään nukkuminen aiheuttaa lantio- ja kylkikipuja. Muuten olo on ollut ihan ok, nyt kun vauva on jo hieman laskeutunut.
Ja täytyy vielä lisätä, että Väinökin jo odottaa vauvaa innolla. Pussailee kovasti vatsaa ja on kiinnostunut vauvajutuista.
