Lunta?

Sitä niin jo odottaa kevättä, kukkia, linnun laulua ja kesää. Ja mitä sitten tapahtuukaan! Pyryttää lunta kuin viimeistä päivää! Koko talvi olisi ollut aikaa sataa lunta, mutta ei: lunta tulee vasta, kun pitäisi tulla kevät. Talvi ja kevät siis vaihtoivat tänä vuonnapaikkaansa? Eikä.

Antibiootit ovat tehneet tehtävänsä ja olo on jo parempi. Väsymys kuitenkin painaa koko ajan. Onneksi on enää kaksi tuntia koulua tällä viikolla. Eilen rentouduin katsomalla ties kuinka monetta kertaa Good Will Huntingin ja yllätin itseni kyynelehtimästä liikutuksesta... Ehkä olin liian väsynyt 9-tuntisen koulupäivän jälkeen. Nyt pitäisi jaksaa tehdä orgaanisen kemian laskut huomiseksi ja sitten voikin taas katsoa jonkin elokuvan :) tai mennä nukkumaan jo kahdeksalta.

Hiukset

Ei muuta kuin että tänään tajusin, että hiusten kasvastus -projekti on hyvällä mallilla. Nyt niihin ei välttämättä tarvii laittaa mitään mönjiä, että ne pysyis paikallaan ja näyttäis edes joltain. Jesh! Vähän ne tuntuu pehmeiltä :D

Vaikea valinta

Ai niin. Viime viikolla piti koulussa alustavasi tehdä sitomaton päätös, haluaako jatkaa elintarvike- ja biotekniikan opintoja. Voi että se oli vaikeaa se ruksin laittaminen, vaikka sen ei tosiaankaan tarvinnut olla vielä lopullinen päätös. Kumpikin ala kiinnostaa edelleen aika paljonkin, mutta ruksi päätyi lopulta siihen elintarviketekniikan kohdalle. Tuntuu, että jos pääsen sen alan töihin, niin työni saavuttaa enemmän ihmisiä kuin mitä bioalalla. Mä en tykkää politiikasta, mutta olisi silti kiva vaikuttaa ihmisiin :D.

Pipi

Taisi työnhakustressi purkantua loistavista uutisista juuri lomalla: kurkku kauhian kipeä ja eilen illalla oli kuumetta 38,5 astetta. Enpä muista, koska olis ollu noin kova kuume. Nyt on jo hieman parempi olo, mutta oonkin vaan maannut sohvalla ja hikoillut koko päivän. Ensi yöksi täytynee ottaa Buranaa, kun viime yö oli aika kauhea.

Kävin torstaina Raisiolla ja toden totta, sain sen työpaikan, minkä olin virheellisesti jo luullut aikaisemmin saaneeni. Mutta siis nyt kuitenkin sain sen virallisesti. Palkkakin on ihan ok. Voi olla kyllä, että aloitan työt vasta kesäkuussa, jolloin mulle jäisi kuukausi aikaa lomailla. Täytyy ehkä lähteä jonnekin? Toisaalta taas se tehtaanjohtaja sanoi, että voisin jo silloin aloittaa harjoittelun, mutta se olisi palkatonta. Ja kyllähän mä mieluummin teen jotain kun olen tekemättä. Ja mullehan se kuukauden ylimääräinen työkokemus tekisi vain hyvää.

Nyt taidan katsoa lisää leffoja (vihdoinkin on hyvä syy katsoa ne leffat, mitä en ole ehtinyt katsoa ja niitä on aika monta).

E = ?

Rakkaat luokkakaverini päättivät tänään nakittaa minut luokkamme edustajaksi kehityskeskutelutilaisuuteen ja sanoin, ettei minulla ole mitään sitä vastaan. Miksi? Uteliaisuudesta tahdon osallistua tällaiseen tilaisuuteen :D. Esimiesvuosia odotellen...?????? Mutta tämä ei ollut se pääasia, miksi päätin tänään kirjoittaa blogiini.

Joskus, kun olin masentunut, tuntui siltä, ettei joidenkin ihmisten lähellä voinut olla, koska heistä huikui niin paljon negatiivista energiaa. Silloin aloin "tosissani" miettimään, lähettääkö ihminen energiaa tietämättään. Tai tiedostaen. Olen myös huomannut opettaessani puhuvani paljon energian suuntaamisesta. Nyt olen taas viime päivät jostain syystä ajatellut paljon energiaa.

Olen tullut tähän mennessä siihen tulokseen, että ihmisessä on monenlaista energiaa, joista osaa se pystyy säätelemään itse ja osaa ei.

Kehon sisäinen energia
Tanssissa sisäisen energian suuntaaminen mielikuvien avulla auttaa yllättävän paljon muuttamaan liikkeen laatua. Esimerkkinä sanottakoon sen, että kun kannattelee käsiä sivulla ja ajatelee, että energia jatkaa matkaansa sormista vielä pidemmälle, tuntuu, että kädet kasvavat ja tuovat muutenkin lisää tilaantumisen tunnetta. Käsi ei olekaan enää vain käsi, vaan myös sen ympäröimä ilmatila. Uskon, että osittain tällä sisäisellä, hallittavalla energialla on yhteys myös hengittämiseen ja sen säätelemiseen, sekä myös verenkiertoon. Toisaalta taas tämä kaikki tuntuu hömpältä...

ATP
Lisäksi on tietysti myös ihan oikea lihaksissa oleva energia. Sitä pystyy säätelemään ruokavalion ja unen avulla. Kaikki ymmärtää tämän.

Likainen ja lukkiutunut energia
Entäs sitten ajatuksiin käytettävä energia? Miksi toisinaan jaksaa ajatella ja sisäistää paljonkin asioita ja toisinaan taas kaikki keskittyminen on todella hankalaa? Tämäkin taitaa olla selitettävissä normaalin energia-aineenvaihdunnan avulla, mutta mielestäni siinä on muutakin. Kun mieli on väsynyt ja matala, jopa ahdistunut, sillä ei ole mitään väliä, olenko syönyt ja juonut tarpeeksi päivän aikana. Silloin ajatuksiin käytettävä energia muuttuu aivan erilaiseksi, ehkä jopa negatiiviseksi. Ehkä negatiivinen energia tuottaa negatiivisia ajatuksia? Vai puhuisinko mieluummin saastuneesta energiasta, joka saastuttaa normaalit ajatukset niin, että siitä maailmasta on vaikea poistua ennen kuin onnistuu puhdistamaan energian. Jokainen, joka on ollut masentunut ja on päässyt niistä myrkyttyneistä ajatuksista eroon, pystyy muistamaan, millaista oli arkipäiväinen elämä, kun kaikki tuntui synkältä ja valoa ei tuntunut näkyvän missään. Voi sitä ahdistuneisuuden - sekä fyysisen että henkisen - määrää! Oliko saastunut energia silloin tehnyt lukon kehoon ja aivoihin? Ainakaan energian laatu, määrä ja virtaus ei ollut millään tavalla normaalia silloin. Pitäisikö masentuneille ihmisille pitää energianpuhdistus- ja vapautuskursseja? Itse asiassa tämähän alkaa kuullostaa aika mielenkiintoiselta (ajatusten virta lähti näköjään liikkeelle :) ). Voin myös väittää, että negatiivisen energian kerääminen sisäänsä on varmasti itse säädeltävissä, mutta se tarvitsee jonkin ulkoisen sysäyksen lähteäkseen liikkeelle. Oma valinta on se, kuinka ison ja likaisen lumipallon siitä pyörittää. Tosin toisinaan se saattaa pyöriä ihan itse eikä valinnan tarvitse olla tietoinen (tai sen voi myöhemmin tajuta tehneensä).

Hyvän olon energia
Kun ihminen on suorastaan euforisessa tilassa, energia on aika hallitsematonta, eikö. Sekin saattaa ainakin joskus häiritä ajatuksia. Tuntuu, että sellaisessa tilassa energia suuntaa ulos silmistä ja korvista ja läpi pääkopan, jotta se saavuttaisi taas tasapainon. Mutta jos pahan olon energia on saastunutta, niin onko erityisen hyvän olon energia sitten jotakin toisenlaista kuin normaali energia? Ehkä sitä on vain hetkellisesti ylimäärin.

Tavallisen olon energia tuntuu taas aika mitättömältä, mutta pakkohan sitä on olla. Silloin energia varmasti virtaa estottomasti ja tasaisesti kehossa pitäen tasapainoa yllä.

Energiavuorovaikutus
Entäs sitten se energia, mitä huokuu toisista ihmisistä? Kuten kirjoitin, joskus tuntuu, ettei halua olla jonkun ihmisen vieressä, koska se tuntuu joko niin pahalta tai ahdistavalta tai joskus jopa vartenmieliseltä. Tiedät varmasti tunteen. Onko tämä sellaista energiaa, mitä se toinen ihminen voi säädellä vai sellaista, mitä vain sinä itse tunnet? On myös niitä hetkiä, kun toisen ihmisen läheisyydessä tuntuu todella hyvältä ja silloin hakeutuu tämän ihmisen seuraan, ehkä jopa huomaamattaan. Voin myös väittää, että valheellisen positiivisen energian pystyy vaistoamaan toisesta ihmisestä melko helpostikin. Tämä energiavuorovaikutus kiinnostaa minua kovasti, sillä en tavallaan usko tuohon itse, mutta pystyn sen tuntemaan välillä todellakin vahvasti.

Energian havannointi jatkuu.

En till.

Onko kaikki kyyneleet jo vuodatettu?
Mitä jäi jäljelle?
Sieluton olento
joka kyynisesti toistaa itseään
päivä toisensa jälkeen!

Tahtoisin huumata itseni elämän eliksiirillä
mutten piru vie tiedä, mitä se on.

Runoja

Löysin pari runoa. Tai toinen on vain pätkä pidemmästä, mutta se poisjätetty oli täysin turhaa ja mitään sanomatonta. No, onko mun runoilla yleensä mitään sanottavaa: ei. Yleensä ne vain kiteyttävät kirjoituksen aikaisen olotilan merkityksettömiksi sanoiksi ja lauseiksi, mutta kuvaavat silti tunnelmaa. Se on aika jännä, että kirjoitan lähes poikkeuksetta ihmissuhderunoja, vaikkei mitään sellaista omassa elämässä tapahdukaan. Toiveajattelua? :) Ehkä myös hieman vanhojen haavojen puhdistamista?

Tällä hetkellä en osaa kirjoittaa runoja kovinkaan hyvin, koska olen ihan tyytyväinen oikeastaan kaikkeen, en koe äärimmäisen korostuneita tunnetiloja eikä tasapaksua olotilaa ole niin vaivatonta kuvata. Toisaalta, voisihan sitä koettaa. Nyt ei tee mieli. Runoja tulee raapustettua silloin kun joutuu olemaan monia päiviä yksin niin, ettei näe ketään kavereita. Olen ensimmäisen kerran elämässäni ymmärtänyt ystävien merkityksen ja vaikutuksen. Eikö ole hieman hassua? En tykkää olla kovinkaan kauaa yksin, koska se lamaannuttaa minut sellaiseen olotilaan, mihin en halua. Ei: en masennu, mutta alan muistelemaan menneitä ja satuttavia asioita ja niistä tulee paha mieli. Mutta nyt niihin runoihin.

---

katson onnellisena taivaalle
lumihiutaleet tarttuvat ripsiini
ja sinä pyörität minua
pääni pyörälle asti

kuiskaan korvaasi
ihana
ja saan sinut hymyilemään
niin ujosti

lasket minut alas selästäsi
minäkö
entäs sitten sinä
kummastelet totisena

olet aurinko
ja sydämeni sulaa lämmöstäsi
en värise enää
en yksin ulkona

silmäsi kuin kultakimpaleet
naurusi heleä kuin maailman ihanin laulu
hymysi suloisempi kuin kaunein näkemäni kukka
ja hiuksesi

pehmeät kuin angoravilla
rakas
kuiskaat
sinäkin olet ihana


---

///
I feel empty:
like a paper without any words
like a song without notes.
Even like a fridge without those silly magnets!

I need reason to live,
a person to love
and someone
to take care of me.
Someone who really thinks
I’m something special
                Worth of living
That’s what I want
                and that’s what I need.

---

Kato: ruokka.

Uusi resepti! Mulla näyttää olevan taipumusta tehdä samantyyppisiä wokkiruokia aina... Ostin kyllä jokin aika sitten wokkikirjan ja sieltä yritän ammentaa tietotaitoutta ja ideoita lisää! Wokkaus on ihan mahtavaa, koska 1) sillon tulee käytettyä kasviksia (ja itse käytän paljon nimenomaan tuoreita kasviksia) ja 2) se on niin helppoa ja nopeaa! Vaivaa joutuu käyttämään kasviksien ja lihojen pilkkomiseen, mutta se ei ole ongelma. Voihan wokin valmistaa myös pakastekasviksista ja valmiiksi marinoidusta lihasta, mutta lopputulos ei ole yhtä hyvä kuin pidemmän kaavan kautta tehty.

TÖITÄ!!

Meitsistä tulee Aku Ankka!!!!

Oih, kuinka ihanan vapautunut olo. Raisio yhtymältä soitettiin ja tarjottiin töitä (ilman haastattelua!). Pääsen pakkaamaan kesäksi margariinia. Huh, kun kirjoitin sitä työhakemusta, tein sen sillä ajatuksella, että saan sillä töitä ja niin kävi. Mieletöntä! Olen edelleen hieman hämmentynyt :)

Balsa

Sain tänään itteni BALETTITUNNILLE! Eipä ole hirveesti ollut aikaa treenata (tunnit on aamuisin) eikä oikeen kauheasti intoakaan aikaisemmin, mutta nyt oli sekä aikaa että mielenkiintoa ja menin ja kokeilin ja oli aivan huippua! Totesin myös, etten ole treenannut itse yli vuoteen. Ainahan sitä tunneilla näyttää niitä sarjoja, mutta ei se ole ollenkaan sama asia. Vähän mua jänskätti, mitä pystyn enää tekemään, mutta ihan ok meni. Ei ollut kauhean montaa nyrkkiä suussa.

Eipä muuta. Koulua on erittäin nihkeesti ja koko ajan täytyy keksiä jotain tekemistä :) Huomenna on taas balsa ja illalla opetus, torstaina sitten haalarikastajaiset (mä hankin ne sittenkin :) ) ja sittenhän on jo melkein viikonloppu. Pitäis hakea taas vähän töitäkin. Silleen.

Tuomarointia

Tein eilen uuden aluevaltauksen ja olin tuomarina Nuori Kulttuuri Tanssi 2008 -tapahtumassa. Ajattelin, että se olisi ollut kovinkin uuvuttavaa, mutta yllättävän hyvin jaksoi katsoa esityksiä. Olin tuomarina kahdessa sarjassa: jazztanssi ja showtanssi. Lopuksi tanssijoille ja koreografille piti antaa suulliset palautteet. Palautteen antaminen face to face tuntui aluksi hieman jännältä, mutta sujui loppujen lopuksi aika mutkattomasti. Tunsin itseni oikeaksi ammattilaiseksi!

Voitte uskoa, kuinka hankalaksi tuomaroinnin teki se, että noin puolet koreografeista oli enemmän tai vähemmän tuttuja ja kavereita. Olisi ollut parempi, jos en olisi nähnyt koreografin nimeä. Mutta ainakin näin jälkeen päin ajatellen, on sellainen olo, että onnistuin olemaan mielipiteissäni aika tasavertainen ketään suosimatta. Loppujen lopuksi itselle jäi positiivinen fiilis koko jutusta. Toivottavasti myös tanssijoille ja koreografeille jäi samanlainen olo.

Volga

Aina yhtä ihana... ^________^

Luistelu

Tänään kävin luistelemassa Kupittaan luistelumadolla! Pyöräilen joka päivä sen ohi kouluun ja tiesin, että siellä käy paljon pieniä peruskoululaisia. Niinpä yritin sijoittaa luisteluhetkeni sellaiseen aikaan, ettei siellä olisi paljon muita. Onnistuin melko hyvin. Vain yksi ruotsinkielinen luokka oli.

Muutaman kierroksen jaksoin luistella ja sitten loppui kiinnostus - vain sen takia, että luistimet olivat ihan miellettömän TYLSÄT. Siis vastakohtana terävälle. Seuraavan kerran menen kierrokselle vasta kun olen saanut teroitettua luistimen terät. En nimittäin kokenut sitä vauhdin huumaa, mitä oletin kokevani, mutta oli se silti ihan mukavaa. Tosin luulen, että se kesäinen versio on sittenkin enemmän mua varten. Kaunareiden piikit nimittäin ei oikein ole mun juttu...

P.S. Voitko äiti skannata mulle jonkun luistelukuvan lapsuudesta niin voin pistää sen tohon. Mä en löytänyt itteltäni yhtään.

Netti

Puolen tunnin taistelun tulos: ^____^. Tosin se taistelu liittyi tuohon nettiin siirtämiseen... puuh. Eetu on luvannut tehdä mulle hienot sivut :). Ainakin hienommat kuin tuo alkeelllinen kyhäke.

M I P S

Oletko kuullut MIPS:istä? Material input per service unit alkaa olla varmasti pikku hiljaa tuttu, jos omistat yhtäkään plussabonusetuykköskorttia. Niiden asiakaslehdissä on nyt ollut tämä aiheena. MIPS on suhdeluku, joka ilmottaa, paljonko ihminen kuluttaa luonnonvaroja esimerkiksi ruokaan, asumiseen ja matkustamiseen. Mielenkiintoista, sanoisin, mutta silti hankala seurata. Olen ainakin itse alkanut miettiä, minkä maalaista ruokaa ostan tai kuinka lähellä kotiseutua se on tuotettu. Tosin tuosta ruoan seuraamisesta on tullut opiskelunkin takia mielenkiintoista: mitä valmistetaan missäkin ja kuka valmistaa jne. Nykyään katson kaupassa lähes aina, missä esimerkiksi Pirkka- tai Euroshopper-tuotteet on valmistettu. Yllätytte, kun luette!

Olen alkanut muutenkin seuraamaan omia kulutustottumuksia ja omien valintojen vaikutusta esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Olen ylpeä siitä, että rakastan polkupyöräilyä ja kuljen pyörälläni lähes kaikki matkani (tai kävellen). Bussia käytän vain, kun on pakko. Toinen asia, mistä olen aika tarkka, on se energiansäästölamppujen käyttö, mistä jo aikaisemmin kirjoitin.

Olen myös innokas kierrättäjä, joskin hieman hajamielinen välillä. Erottelen suurimman osan jätteistä, mutta esimerkiksi vanhat kananmunat tuntuu hassulta laittaa yksitellen roskiin ja paketti erikseen kartonkikeräykseen. Jotenkin sitä ajattelee, että on kauheaa, jos ne munat menevät rikki roskiksessa. Ei kai nyt oikeasti sentään! Ja toinen lipsuslapsus on vanhaksi menneet litran jogurttipurkit (tai siis niiden vanhaksi mennyt sisältö ja erikseen sitten se purkki)... Tähän täytyy kiinnittää hieman enemmän huomiota :)

Koulussa harmittaa, kun joutuu käyttämään esimerkiksi kertakäyttöisiä pipetin kärkiä. Vaikka ne voitaisiin käytön jälkeen steriloida, kukaan ei tee sitä. Miksi? Toisaalta siihen kuluu taas vettä jä sähköä, kun autoklaavi soi. Kertakäyttöisiä ovat myös muun muassa steriilit petrimaljat. Tosin olenhan tehnyt harjoitustyön aseptisista työtavoista, joten ymmärrän, miksi laboratoriassa pitää monesti käyttää kertakäyttöisiä tarvikkeita. Puhumattakaan tietysti neuloista yms.

Tuosta harjoitustyöstä tulikin mieleen tulos, joka saatiin, kun kraanavettä pipetoitiin yksi millilitra kasvualustalle ja vertailuna myös steriloitua vettä pipetoitiin toiselle kasvualustalle saman verran. Jälkimmäisessä tapauksessa kahden vuorokauden viljelyn jälkeen ei tietenkään ollut bakteeripesäkkeitä, mutta kraanavedellisessä petrimaljassa oli sen sijaan (hmmm, enpä ollutkaan laittanut ylös tarkkaa arvoa) yli 50 bakteeripesäkettä. Ja eilen oli jossain nettilehdessä, että Suomen kraanavesi on puhdasta! No ei Turussa ainakaan... Tosin eipä täältä hirveästi (Nokiaa lukuunottamatta) esimerkiksi E. Coli -bakteeria vedestä löydy. Näin eksyttiin taas sivuraiteille :)

Mutta mitä itse kierrätät, jos mitään? Tästä taloudesta lähtee eri pönttöihin sekajäte, lasi, metalli, lehdet, kaatopaikkajäte ja kartonki. Ja tietysti palautuspullot (ja Alkon pullot) Citymarkettiin. Toivoisin myös, että olisi mahdollisuus kerättää biojäte eri pönttöön, mutta se ei ole mahdollista.

Näin se ajatus taas virtaa :) Huomenna hygieniapassitenttiin!