Kuulumisia

Viimeisestä postauksesta onkin vierähtänyt tovi. Väinön kolmevuotissynttärit saatiin tänä vuonna pidettyä suunniteltuna päivänä - tosin synttärisankari väsähti flunssan kouriin juhlien loppumetreillä. Siinä sitten sairasteltiin koko perhe kaksi viikkoa. Aivan järkyttävän sitkeä flunssa, sillä vieläkään kurkku ei ole normaali ja paha yskä vaivaa. Alkaa tämä jo ottaa vähän hermoon...

Väinö oli jo aikoja sitten toivonut, että synttäreillä tarjotaan jäätelöä - check. Kysyin haluaako hän kakun. Joo, vihreän. Ja päälle V niinkuin Väinö ja sisälle omenahilloa. Check. Olipas helppoa, kun ei tarvinnut itse keksiä!

Väinö toivoi synttärilahjaksi punaisen kitaran.
Sai punaisen ukulelen.

Juhlien ja lääkkeen jälkeen jaksoi vielä hassutellakin.

Synttäreistä alkoi myös kahden viikon kiukkuputki. Aivan joka ikisestä asiasta pienin herra veti herneen nenään ja nosti maailman suurimmat raivarit. Kun itse oli kipeä, viikon päästä olin aivan poikki sekä fyysisesti, että henkisesti. Väinö oli yhden päivän mummilassa hoidossa, jotta me saataisiin levätä. Kotona eteisessä hän sanoi: "Olipas kivaa mummilassa!" ja heittäytyi samantein lattialle makaamaan ja huutamaan. Toivon, että tässä talossa on nyt kiukuteltu koko vuoden edestä ja loppuvuosi olisi levollista.

Väinö on ollut vähän huono leikkimään ihan itekseen. Pahimpana omana sairaspäivänä lököilin Väinön huoneen lattialla seurana ja Väinö leikki itsekseen ainakin tunnin. Enpä olisi muuta jaksanutkaan.

Väinö oppi jo vähän luistelemaankin ihan ilman tukea - eli töpöttelemään. Otettiin sählymaila avuksi, jottei tarvitse pitää kainaloista kiinni (on muuten ihan järkyttävän raskasta eikä auta yhtään). Mailan kanssa vedin eteenpäin ja löytyihän se tasapaino ja lopuksi pääsi itsekin eteenpäin.

Töissä

Töissä on ollut ihan huippua. Olen oppinut todella nopeasti uusia juttuja, sillä vanhoihin työkokemuksiin on ollut helppo peilata. On siis ollut helppo uida työtehtävään, mitä en ole koskaan tehnyt, aikaisemman työkokemuksen avulla. Oikeastaan se on ollut helpompaa kuin olin kuvitellut. Silti on paljon opittavaa. 

Yrityksen tapa toimia sekä huolehtia työntekijöistään on ollut erilaista kuin missään muualla. Aina löytyy nurkan takaa joku standardi tai mittari minkä mukaan tulee toimia, mutta kun ne hyväksyy, on helppo toimia. Työntekijöitä kannustetaan vahvistamaan vahvuuksiaan ja kehittymään - ja mahdollisesti vaihtamaan myös työtehtävää. 

Englantia joutuu käyttämään paljon. Vielä en ole kauheasti joutunut sitä puhumaan, mutta kuuntelemaan ja lukemaan päivittäin. Parin viikon päästä otan vastaan ensimmäiset vieraani Puolasta. Nopeasti jaetaan vastuuta, mutta niinhän sitä oppii.

Kausi auki

Tämäkin kausi on nyt sitten avattu yhdeksän väyläisellä pikkukisalla. Tuli yllättävän hyviä heittoja, vaikka onkin ollut pitkä heitoton kausi. Ilma ja hanki oli aivan täydelliset!