Se ensimmäinen kesäloma

No nyt on kyllä blogi kokenut pienen hiljaiselon. Loma meni liian nopeasti - kaksi viikkoa, mitenkäs muutenkaan se olisi mennyt. Lomalta paluu töihin oli niin hektistä, että välillä piti taas muistuttaa olevansa unelmatyössään. Kyllä, olen edelleen unelmatyössäni.

Elokuun alussa olin elämäni ensimmäisessä kehityskeskustelussa. Olen aina vihannut kysymystä "Missä näet itsesi viiden vuoden päässä?". Onneksi sitä ei kysytty, mutta on se silti vaikea miettiä, missä haluaa kehittyä, kun perehdytyskin on vielä kesken. Jos nyt on siinä pisteessä missä haluaa, on vaikea katsoa sen pisteen taakse. On hyvä olla ja toteuttaa unelmaansa. Paljon on vielä opittavaa, mutta paljon olen myös oppinut. Sain erityisesti kiitosta siitä, miten olen ottanut projekteja omikseni ja miten tulen toimeen ihmisten kanssa. Tärkeät ominaisuudet on siis kunnossa ajatellen omaa positiota organisaatiossa.

Kesälomalla kävimme koko perheen voimin Itä-Suomessa, jossa on vanhempieni mökki sekä sukuakin vielä. Väinö jaksoi uskomattoman hienosti pitkät ajomatkat, vaikka nukkuikin aika lyhkäisiä päikkäreitä. Juuri automatkat oli itselleni se suurin reissun ennakkohuolenaihe. Hyvin kuitenkin meni! Tässäpä lomamatka kuvina.

Ensimmäistä kertaa veneessä

Auringonlaskun kauneutta

Botania - Joensuu.

Botaniassa oli kiva juosta viidakossa.

Botanian perhoshuoneessa oli Väinön mielestä vähän jännää. Perhoset lentelivät vapaina.

Susipatsas Joensuussa

Perhepotretti.

Hauska karuselli Joensuussa.

Joensuusta tämäkin :)

Liperin fribarata. Oli pysyttävä väylällä, muuten olisi hävinnyt keikot. Melkein hävisikin.

Mökkirappusilla.

Kuka kuvasi?

3-vuotiaan unelma: pienoisrautatietä tunti!

Väiski ja Topi. Ihanat kaverit.

Matkalla.

Vähän fribaa ja jalkopalloa ja hyttysiä.

Topi ja mummo ui, Väinö melkein.

Pakko niitä lettujakin oli tehdä.

Aila-tädin hevosia katsomassa. "Menkää te muut pois. Minä kyllä hoidan näitä hevosia."

Kotimatkalla Savonlinnan kautta.

Savonlinnassa ehti testata leikkipuistonkin pikaisesti.

Kiertotie. Vitosen kohdalla jonotettiin puoli tuntia jonon liikkumatta kertaakaan.
Syyksi paljastui 8,5 km:n asfaltointityö. 

Kiertotien maisemia.

Oli kiva aloittaa loma reissulla, niin sai hyvin nollattua työajatukset. Toinen lomaviikko meni hujauksessa. Taidettiin pikaisesti käydä Nauvossa, muuten vain nautittiin vapaapäivistä. Muistaakseni :).

Loman päätteeksi vietettiin isännän kanssa 2-vuotishääpäivää. Kävimme Flowparkissa kiipeilemässä ja illalla vielä Down By The Laituri -festerilla kuuntelemassa Olavi Uusivirtaa. Illan aikana join muutaman siiderin ja totesin, ettei sellainen siiderin litkintä ole enää mun juttu ollenkaan. Tuli vain pöhöttynyt olo. Onneksi vip-teltassa oli kahvia.

Loman jälkeen alkoikin sitten kesähelteet. Viimeisen kolmen (tai neljän) viikon aikana olemme käyneet paljon uimassa Samppalinnan maauimalassa, retkellä Paraisilla ja Kuusiston linnanraunioilla, nautittu lämpimästä ilmasta, palattu arkirutiineihin, käyty sirkuksessa ihmettelemässä Astronautteja ja tänään tehtiin vielä pyöräreissu viimeisenä kesäaukioloaikana Kuralan kylämäkeen ihmettelemään lampaita ja etsimään kätköjä. Ei ollut enää lehmiä eikä heppoja. Ensi viikolla korkataan kesä ja mennään Pingviini-jäätelön 80-vuotisjuhliin Särkänniemeen. Väinön ensimmäinen huvipuistokäynti :).


Nyt näyttäisi siltä, että kesäkelit loppuu ja on aika kääntää ajatus syksyyn. Saa tulla!

P.S. Kuntokuuri on pitänyt ja tuloksia tullut! Jeeee!

Lisää neliöitä

Olemme nyt totutelleet tähän uuteen arkeen: äiti käy töissä ja Väinö on päiväkodissa pidempiä päiviä. Väinö on kyllä ollut kiukkuisempi ja malttamattomampi kotona, mutta kyllä se ihana aurinkoinen puolikin onneksi tulee esiin. Onneksi saa olla vielä yhden päivän viikosta mummin luona erikoishoidossa.

Noin kahden vuoden ajan - veikkaisin - olen unelmoinut suuremmasta asunnosta ja katsellut tasaisin väliajoin vuokra-asuntoilmoituksia netistä. Yleensä olen kurkannut, mitä oiketie.fissä on tarjolla, mutta muutama viikko sitten kävin vuokraovi.comissa. Näytin isännälle vitsinä löytämäni ilmoituksen: kolmio talosta, jossa me molemmat olemme asuneet - tosin eri aikaan. Siistit pinnat, tilava olohuone ja pohjaratkaisu oli mieluisa, kuten vuokran hintakin. Yhtenä iltana päätimme kirjoittaa vuokranantajalle sähköpostia ja jo seuraavana päivänä olimme katsomassa asuntoa! Asunnossa oli käynyt muitakin katsojia, mutta me saimme sen, joten kuukauden päästä muutamme vihdoin ja viimein suurempaan asuntoon. Asunto on siis yksityisen kautta vuokralla. Ihan kiva tällä kertaa. 

Olen todella innoissani muutosta! Vaikka olemme viihtyneet tässä asunnossa yli neljä vuotta ja tämä nykyinen seutu on ihanaa, on silti lisätila jo tarpeen. On ihanaa muuttaa kaupunginosaan, jossa on jo ennestään asunut, ja joka on oikeastaan yhtä lähellä keskustaa kuin tämäkin. Samalla kalvaa tietysti pieni haikeus, että joudutaan luopumaan tästä Kodista. Meidän ensimmäinen yhteinen koti. Täällä on ollut hyvä elää. Voi kun voisi laittaa kaikki kalusteet uusiksi ja sisustaa asunto ihan alusta alkaen. Tärkeimmät hankinnat ovat tällä hetkellä uusi isompi sohva (nyt meillä on Ikean Klippan - tosi pieni), Väinöllä uusi sänky ja ruokapöydän tuolit. Ja tietty muutama lamppu, mattoja ja verhot :). Onneksi saadaan avain jo ennen juhannusta ja päästään muuttamaankin jo juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna. Ei tarvitse arkena muuttaa.

Väinö sai polkupyörän. Eihän se vielä osaa sillä polkea, mutta tykkää olla kyydissä. Kiitos kummitädille!

Ylpeä omastaan!

Viikonloppuna oli ihanat aurinkoiset säät. Käytiin Väiskin kanssa keskustassa shortsiostoksilla ("Ei haluu.") ja jätskillä.

"Ei haluu" on nyt saapunut taloon. Ihan mielenkiintoista... Ei halua, mutta kuitenkin haluaa.