Mikä syksy!

Katsoin juuri syysloman jälkeistä lukkaria ja voihan jehna se on täysi! Onneksi tänä vuonna ei tarvitse opettaa tanssia ja stressata sen takia ylimääräistä. Mietin myös, että olikohan ihan järkevintä ottaa ne tukitunnit vastuulleen. Tosin niitä ei juuri tarvii suunnitella ja se on ihan rentouttavaa vääntää toisille rautalangasta kaavapyörittelyitä :D. Kaiken lisäksi yritän sovittaa lukkariin geenitekniikan kurssin ja se onnistuu ehkä puoliksi. Onneksi ei ole luentopakkoa, mutta aihe kuulostaa sellaiselta, että saattaa tuottaa haastetta. Eli nyt mietin, kannattaako mun väkisin sitä sinne tunkea vai mitä teen. Se kyllä kiinnostaa kovin.

Tanssikoulutuksen aikana ei tullut juuri kirjoitettua muuta kuin opinnäytetyö ja muutama tuskainen teosanalyysi, joten vuoden aikana olen joutunut treenaamaan asiallista kirjoittamista. Se on ilmeisesti sujunut hyvin, sillä monista puhtaaksi kirjoitetuista työselostuksista olen saanut vitosia ja harjoitteluraporttini oli kuulemma erinomainen. Tämä vahvistaa tunnetta, että ehkä minusta joskus tulee jotain :).

Musta on varmaankin tulossa tiukkis. Keskittyminen niihin asioihin mitkä kiinnostavat, eli itseni kehittäminen, on tehnyt musta ehkä liian suorituskeskeisen ihmisen. Olen miettinyt, että pääseekö sisäinen perfektionisti taas esille? Tutor-opettajani näki mun arvosanat ja sanoi, että mun pitää varoa vitosloukkua ja osata tyytyä myös muihin arvosanoihin. Enköhän osaa :). Täytyy tosiaan välttää liikaa perfektionismia, koska kokemuksesta tiedän, että tavoittelemalla täydellisyyttä, tekee vain itselleen kaiken paljon vaikeammaksi ja epämiellyttäväksi ja lopulta tulos onkin kaikella tapaa huonompi kuin jos tyytyy hieman epätäydelliseen suoritukseen. Toisaalta olen myös homannut sen, että mut tuntevat opettaja odottavat multa paljon. Se tuottaa tietysti hieman paineita, mutta vain vähän :D.

Viime aikoina on ollut hieman keskittymisvaikeuksia, sillä esimerkiksi tänään olen yrittänyt kuunnella kuusi tuntia opettajia, jotka eivät osaa tehdä opetettavaa asiaa millään tavalla mielenkiintoseksi, vaikka ne kaikki ovat tärkeitä aineita. Täytynee vain itse lukea ja prepata, jotta ne ymmärtää mistä puhutaan.