Herkuttelua

Me päästiin aika pitkälle, ennen kuin Väinölle maistui karkki.

Väinö tykkää pullasta ja keksistä. Väinö on maistanut suklaata ja jäätelöä, mutta ei ole pitänyt niistä. Paitsi Ikean vaniljajäätelöstä (minun piti syödä lastenannokseen kuuluva jälkkärijäätelö, mutta Väinö söikin sen). Karkkia Väinö maistoi ensimmäisen kerran joskus keväällä tai kesällä, kun oltiin koko perheen voimin Filmtownissa ja Väinö ehti jossain välissä nappaamaan muutaman hedelmäaakkosen. Sylki kylläkin pois.

Ostin kaupasta Porvoon herkun lakuja piparkakkutalon koristeeksi. Väinö bongasi pussin jo kärryyn heitto vaiheessa. Koska oltiin kahdestaan kaupassa ja kaikki toiminta vie pois sen ylimääräisen häslingin, Väinö auttoi minua pakkaamaan ostokset ja hän bongasi karkkipussin uudelleen. Ja piti sitä kotiin asti kädessään. Hän olisi halunnut syödä siitä heti, sillä oli ruoka-aikakin. Onneksi söi kuitenkin ensin ruokaa, mutta jälkiruoaksi annettiin pari pientä palaa. Yllättäen lakritsi maistui. Ei kyllä pyytänyt lisää.

Eilen sain vihdoin valmiiksi piparkakkutalon ja tänä aamuna hän ehti närppiä jo karkkeja ennen kuin ehdin ottaa piparkakkutalon pois pöydältä. Odotettavissa siis lisää karkkikiistoja :). Karkkipäivää ei silti kyllä vielä tule.

Onhan hän jo iso poika jo.

Porvoon herkkuja.

Pipareita omasta ja kaupan tuoretaikinasta.
Tunnistatko mitkä on mitäkin taikinaa?

Talo edestä...

... ja takaa.

Koska katto ja seinät ovat eri taikinaa, ne myös kohosivat uunissa eritavalla. Katto näyttää kutistuneelta, siihen kyllä piti tulla räystäät.

Kuivaksi opettelua

Ostin hetken mielijohteesta Väinölle kalsarit. Tänään olikin otollinen aika harjoitteluun, kun päiväunien jälkeen Väinö kertoi, että on pissihätä. Pissi tulikin pottaan ja sen jälkeen laitettiin kalsarit. Parin tunnin päästä ne kastuivat, mutta tuli siinä välissä pari pissiä pottaan :).

Töitä

Työt elintarviketehtaassa loppuvat ensi viikon jälkeen. Jihaa! Viime aikoina olen jo hieman alkanut viihtymään siellä. Minut vaihdettiin toiseen ryhmään noin 1,5 kuukautta sitten ja sen myötä en ole joutunut kuuntelemaan erään venäläisen naisen viiltäviä kommentteja. Aina joutui olemaan varpaillaan, mitä se mahtaa sanoa ja millä tuulella se on. Sen jälkeen en myöskään ole nähnyt unta töistä... Ehkä siirto olikin hyvä juttu, vaikka jouduinkin samaan porukkaan minua kesällä kiusanneen naisen kanssa. Hän olikin ymmärtänyt, että minulle ei kannata pottuilla. Ainakin on ollut ihan mukava nyttemmin.

Sain myös uuden työpaikan vuokratyöfirman kautta ja se alkaa tammikuussa jossain vaiheessa. Ihan mielenkiintoista, mutta aivan erilaista homma mitä ikinä olen tehnyt. Pääsen terminaalivarastoon työskentelemään duunarina (sellainen olen myös nyt). Kiirettä kuulemma pitää, mutta palkkauskin on sen mukainen - paljon parempi mitä nyt saan. Samalla voin etsiä oman alan töitä, sillä työ on määräaikainen ja riippuu millaisen sopimuksen saan tehtyä. Huhtikuuhun asti pitäisi olla hommia, mikäli pärjään työssäni :). Minulla on periaate se, etten jää kotiin odottamaan oman alan töitäni, vaan haluan olla työelämässä, vaikkei niitä omia töitä olisikaan.

Kohti uusia tuulia, mutta vietetään ensin mukava, rauhallinen ja leffantäyteinen joululoma!