Muutoksia

Haluaisin TODELLA kovasti jo muuttaa isompaan asuntoon, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista. Viikonloppuna sain sitten päähäni, että vaihdetaan järjestystä, jotta saisi edes vähän vaihtelua asumiseen. Liki neljän vuoden aikana makuuhuone on kokenut monta kertaa muutoksen, olohuone kerran ja keittiö ei kertaakaan. Taas kerran todettiin, että meillä on ihan sikana tavaraa.

Keittiöön tuli lisää vapaaa tilaa kääntämällä pöytä toisin päin. Nyt voi laittaa tiskit paremmin ja jääkaapillekin näkee kauempaa :). Tosin menetin tässä sen edun, että omalta paikaltani en enää yletä ottamaan tiskikoneesta lusikkaa, jääkaapista maitoa tai laittamaan astioita tiskipöydälle. Mutta tää on kiva!

Maistuu se tortilla pienimmällekin :)
Ihan turha antaa ainesosia erikseen lautaselle,
kun haluaa syödä niin kuin äiti ja isi syö.

Myös olohuone koki muutokseen (=paluu entiseen), mutta siitä ei ole vielä kuvaa. Laitan, kun sellaisen saan otettua.

Nyt sitten tekisi mieli ostaa uudet verhot ja keittiöön uusi lamppu - nyt kun se lamppu on kerta saatu siihen pöydän yläpuolelle.

Isäntä sanoi, että nyt täytyisi kutsua vieraita, että olisi kenelle näyttää tämä muutos. Itselle kyllä tuli hyvä mieli näinkin pienestä muutoksesta. Ehkä jaksaa vähän aikaa vielä odottaa muuttoa isompaan asuntoon.

Väinö on tällä ja viime viikolla keksinyt uuden leikin. Varsinkin, jos olen hänen kanssa illalla kahdestaan kotona, hän laittaa viltin päälleni, halaa ja alkaa leikkiä itsekseen. Jos kurkkaankin viltin alta, hän tulee peittämään silmäni. Mietin, mahtaako tämä olla eräänlaista protestointia työssäkäymisestäni vai mikä tässä on kyseessä. Hän on viime aikoina monesti myös purskahtanut itkuun, kun olen lähtenyt töihin. Kaipa tämä on normaalia äiti-ikävää.