torstai 24. huhtikuuta 2008

Blood

Olen varmaan joskus kirjoittanutkin, että mulla on ollut kaksi tavoitetta, jotka pitää elämän aikana tehdä. Nyt ne on sitten kummatkin tehty ja nyt pitäisi sitten keksiä lopulle elämälle lisää tavoitteita, jotka voi oikeasti tehdä ilman, että niiden toteuttamiseen tarvittaisi esimerkiksi rahaa tai tuuria.

Ensimmäinen näistä asioista oli jo aikaisemmin mainitsemani osallistuminen tv-tietokilpailuun ja toinen oli veren luovuttaminen. Sen tein tänään. Operaatio onnistui hyvin, eikä tullut mitään huimausoloakaan. Kaksi asiaa oli kuitenkin yllättävää. Hemoglobiiniarvoni oli (mulle) huikeat 137 ja toinen yllättävä tosi asia oli se suoneen työnnettävän piikin paksuus. Jos sen olisin tiennyt, olisi kynnys luovuttamiseen lähtemisellä ollut kaiketi suurempi. Toisaalta nyt kun tietää, miten se juttu menee, voisin käydä luovuttamassa uudemmankin kerran. Ja varmaan käynkin.

Enää kaksi päivää koulua ja nekin vasta ensi viikolla. Ja toisena päivänä on kaksi tenttiä. Mä en oikein tiedä, onko kiva että koulu päättyy tältä vuodelta, varsinkin kun työt alkavat sitten joskus touko-kesäkuussa ja tähän väliin jää luppoaikaa, jota lomaksikin voisi kutsua. Tällä hetkellä on tuon luppoajan aikana suunnitteilla valmistaa nettiportfolio. Toisena ajatuksena on myös kirjoittaa "kirjaa". Tai jokin hieman pidempi novelli just for fun.

Mä olen tykännyt mun kuluneen lukuvuoden opiskeluista todella paljon. En ole katunut hetkeäkään uudelleen kouluttautumista. Päin vastoin: se on antanut mulle uutta voimaa ja puhtia muuten niin tyhjään elämään. Samoin itsetunto on vahvistunut mielettömästi, kun olen huomannut, että oikeasti osaan jotain ja että voin itse vaikuttaa omaan osaamiseeni. Aikaisemmin kun ei pystynyt oppimaan kaikkea, mitä halusi, koska oman kehon rajat saattoivat tulla vastaan ja tehdä oppimisen mahdottomaksi. Se lannisti välillä todella paljon ja silloin tunsi itsensä huonoksi ja vajaavaiseksi. Tanssinopettajakoulutus oli kyllä henkisesti haastavampi kuin fyysisesti. Ei ehkä heti uskoisi.

Olen siis löytänyt aivoistani sellaisen osan, jota voin kehittää juuri niin paljon kuin haluan ja ehdin. Tällä hetkellä kalvaa pieni tenttiin lukemisen motivaation puute. Olen päntänyt pari viikkoa orgaanista kemiaa ja enää ei jaksaisi. On tuntunut siltä, etteivät ne asiat jää päähän, vaikka ymmärrän ne. Tänään kuitenkin tajusin, että ehkä saatankin jo kohta osata ne, mutta ne ovat vielä päässäni aivan sekaisin ja ne pitäisi enää lokeroida ja ankkuroida kiinni oikeisiin paikkoihin. Onpahan ainakin viikonloppuna tekemistä.

Ei kommentteja:

Tyttö tuli!

Olin aivan varma, että vauva syntyisi etuajassa, kuten veljensäkin. Laskettu päivä lähestyi, eikä kehossa tuntunut harjoitussupistuksien lis...