perjantai 29. helmikuuta 2008

Ekskursioita

Eilen olin tutustumassa Raision tehtailla jauhon ja makaronin tuotantoon ja toissa päivänä Marlilla mehun tekemiseen. Kummatkin yritysvierailut olivat kyllä mielenkiintoisia. On hienoa, että täällä Turun seudulla valmistetaan suomalaisten arvostamia päivittäistavaroita ja jos hyvin käy, saan itsekin olla niitä joskus valmistamassa tai ehkä jopa kehittämässä.

Tänään taas törmäsin lauseeseen: "mielenkiintoinen yhdistelmä tämä tanssiopettaja ja insinööri". Mä en muista, olenko kirjoittanut aikaisemmin tästä, mutta itse aattelen enemmänkin, että mä teen unelmistani totta, kuin että yrittäisin yhdistää kaksi ammattia, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Mä en halua, että neljäkymppisenä mua harmittaa se, etten aikoinaan kouluttautunut johonkn ammattiin, mihin olisin halunnut kouluttautua. Toisaalta, jos väkisin haluaa yhdistää tanssinopettajakoulutuksen insinöörikoulutukseen, niin kyllä tuosta ensin mainitusta voi olla jotain hyötyä. Jos joskus mieleni haluaa esimerkiksi esimiestehtäviin, niin luulisi opettajantaidoista olevan jotain hyötyä - ryhmän johtamista, tehtävien jakamista, auktoriteetin rakentamista yms. Mä en olisi nyt onnellinen, jos joka ilta vääntäisin tanssitunteja teineille ja lapsille. Tuskin tulen tekemään sitä ikinä kokopäiväisesti. Never say never.

Välillä myös mietin sitä, miksi mun pitäisi selitellä ihmisille omia valintojani koulutukseni suhteen. Niinpä tänäänkin jätin kommentoimatta tuohon tanssinopettaja & insinööri -lausahdukseen. Ei kai se kuulu vieraille ihmisille, mitä haluan (kun en ehkä ihan täysin itsekään ole siitä perillä). Vai pitäisikö mun antaa ihmisille ajattelemisen aihetta puhumalla omista unelmistani ja niiden toteutamisista? Eikö se, että koulutukseni ovat täysin erilaiset, kerro ennemminkin siitä, että olen lahjakas usealla osa-alueella?

Ei kommentteja:

Tyttö tuli!

Olin aivan varma, että vauva syntyisi etuajassa, kuten veljensäkin. Laskettu päivä lähestyi, eikä kehossa tuntunut harjoitussupistuksien lis...