.zirp.

Vihdoinkin alkaa voimat palautua. Olin toissa viikolla viikon kipeänä ja viime viikko koulussa oli aika raskas. Nyt ei telkasta tule mitään hyvää ohjelmaa. Täytyy kai kohta mennä nukkumaan.

Mikäli kaikki onnistuu, mä lähden ensi syksynä vaihtoon Tilburgiin Hollantiin. Sillä voisin kiertää kaikki koulussa olevat henkilökohtaiset asenneongelmat eikä mun tarvitsisi syksyllä olla nöyryyttämässä itseäni kärkitossuilla tanssien tanssicoctailissa. Ja saisin ehkä taas uutta motivaatiota tanssiin. Musta tuntuu, etten mä ole tän kolmosen aikana kehittynyt yhtään. Mä en koe saavani tunneilta mitään irti. Iso este siihen on mun asennevamma, mutta mä en nyt vaan osaa muuttaa sitä. Ehkä en haluakaan. Kun joku ärsyttää, niin sitten se ärsyttää.

Mä oon monta päivää yksin. Hassua. Osaanko mä enää olla yksin? No osaan mä. Kai.

remontti

Meijän talossa alkoi sitten perustuksien peruskorjausten purku. Niin ne sanoi. Kyllähän sieltä porausta kuuluu... Täytyy vaan kestää. Onneksi on toinen koti=)


Mä osti Damista sellaisen meksikolaisen onnenkilpikonnan. Tekstin mukaan se tuo omistajalleen pitkää ikää ja onnellisuutta. Niin niin. Ajattelin, että mun onni kääntyis, mutta en nyt sitten tiiä. Tuo koulu nyt taas harmittaa kun siellä ei ole oikein hyvä olla. No joo. Elämä on, sanovat.

Palaute

Tekis mieleni sanoa, että siitäs saat TY! Tietysti tämä on yhden ihmisen palaute ryhmäkoreografiasta, mutta sitäkin tärkeämpi sillä, en tunne häntä (hän ei yritä mielistellä) ja hän on niin sanotusti tavis tanssin suhteen, vaikka itse tanssin perusteita opetteleekin. En ole kysynyt lupaa tältä pojalta, mutta tuskinpa se koskaan tälle blogille eksyy...

"Kesytys
Nousuja varpaille. Paljon Taiji-vaikutteisia hidastettuja, lähes staattisia liikkeitä, joissa sulavuus yhdistyy räväkkään paluuseen perusasentoon. Useaan otteeseen jopa kung-fu-elokuvat tai kevyemmän sarjan vapaapainin mieleen tuovia pariliikkeitä, jotka muistuttavat erinäisiä elokuvapotkuja. Loppupään pyörähtelyt tuovat mieleen leikkisän tanssahtelun kesäisellä kukkakedolla. Kokonaisuutena tämä oli mielestäni illan paras esitys.
5/5. Neljä tanssijaa."

Mun käsitys oli se, että nuo x/x oli niin kuin tähtiä, koska ne oli laitettu kaikkiin analyysin kohteisiin.

Eli. Me pidetään vuorotellen nykytanssitunteja meidän koulun ihmisille, jotka haluavat opetella tanssimaan. Niiden kurssiin kuuluu, että niiden piti käydä katsomassa meidän iltakokonaisuudet ja kirjoittaa kaikista biiseistä lyhyet analyysit. Jotenkin on ollut pelottavaa skrollata alaspäin noita analyysejä ja odottaa, koska se oma tulee. Jokainen pitää niin erilaisita jutuista. Siksi edes yksi näinkin positiivinen palaute sai hymyn huulille. Melkein jopa kyynelen silmänurkkaan.

Nyt kun olen vihdoin oppinut laittamaan kuvia, niin täs niit sit tulee.







//edit:
ainii. Ne kertsikameran kuvat ei onnistunu hirveen hyvin=( Mutta kyllä ne muistija vahvistaa.
nii ja noitten kaikkien kuvien leveys on sama, mutta ei ne kyllä siltä näytä...

Hävis

Suomi ei voittanut olympiakultaa lätkässä.
Mä sain vihdoinkin laitettua profiiliin oman kuvan.
Tausta muuttui, mutta en osannut vaihtaa kaikkea suomeksi, mitä olisin halunnut... niitä juttuja ei vaan löytynyt sieltä jutusta mistä niitä voipi vaihtaa. Tää kuullostaa just siltä, ettei mulla ole hajuakaan, mitä mun pitäisi tehdä.

Huomenna on vika lomapäivä ja mä menen puolentoista tunnin hierontaan! Jes.

Hitsi, meitsi sai 10 euron palkankorotuksen! Enpä ole koskaan ennen saanut moista. Ensiks mun piti saada vain 5 euron korotus, mutta sitten sainkin enemmän. Eipä mua haittaa yhtään.

//edit:
Se mun piti vielä muistaa ihmetellä.
Kun tuosta comments-linkistä painaa, tulee se ruutu, jossa voi kirjoittaa kommentteja ja näkyy muidenkin kommentit. Mutta jos tuota kellon aikaa painaa, niin sitten tulee ne kommentit tuohon tekstin alle. Musta se on kivempi, mutta en tiedä, miten saisin sen toimimaan silleen, että se tulis myös kun painaa comments-linkkiä. Höh.

A-Dam

Olo= väsynyt mutta onnellinen.

Nyt on sitten reissu tehty.
Aurinko ei paistanut, paitsi lähtöpäivänä. Tietysti.
Tulppaneja ei ollut. Koska oli talvi.
Pyöriä oli paaaaljon.
Ravintolaruoka oli kallista. Mutta hyvää.
Jalat on edelleen voimattomat kävelystä. Olis pitänyt olla askelmittari mukana...
Kamera ei toiminut. Kertakäyttökulttuuri rulaa.

No oikeesti meillä oli tosi mukava reissu. Nähtiin ainakin omasta mielestä paljon. Sää ei tosiaan suosinut, mutta ei se haitannut. Nyt siellä paistaa aurinko. Meidän kotikotidigikamera ilmoitti ekana päivänä, että muistikortissa on jokin häiriö. Mentiin valokuvaliikkeeseen selvittämään asiaa. Saatiin onneksi pelastettua jo otetut kuvat, mutta uusikaan kortti ei toiminut. Ostettiin kertakäyttökamerat. Viimeisenä päivänä kokeiltiin, josko kamera sittenkin toimisi ja niinhän se toimikin! Moitteettomasti. Nyt on sitten ainakin kuvia. Toivottavasti niistä kertakäyttökameran kuvista tulee ihan katsottavia.


Ehkä kaikkein hienointa oli eläintarhan apinat. Mä vaan jostain syystä rakastan apinoita. Ja nyt vielä enemmän. Siellä oli semmoisia aika pieniä apinoita, joilla kahdella oli superpienet poikaset selässä ja sitten ne vaan hyppeli ympäri häkkiä. Ihania!!! Sitten nähtiin kans, kun leijonia syötettiin...




Reissun pettymys oli ehdottomasti Rijksmuseum, jonka piti olla niin iso, ettei sitä ehdi yhdessä päivässä kiertää. Kuinkas sattuikaan, se museo oli remontissa ja siellä oli vain kaksikerroksinen The Masterpieces -näyttely. Silti kehtasivat pyytää täyden hinnan.
Toinen museo, jossa käytiin, oli Tropenmuseum, jossa oli esineitä eripuolilta maailmaa ja eriaikakausiltakin. Se oli kyllä mielenkiintoinen.

Mulla matkan yksi tarkoitus oli se, että irtaudun ihan täysin siitä, mitä viime viikkoina on tapahtunut koulussa. Se kyllä onnistui ihan täydellisesti.

Ai niin. Meinasin jo unohtaa. Menomatkalla nähtiin Hki-Vantaan lentokentällä Matti ja Mervi. Eilen luin uudesta Seiskasta, että ne oli ollut Seiskan maksamalla kisamatkalla Torinossa mäkihyppyä katsomassa. - Näe Matti ja kuole - Eiku...

//edit:

Niin siis. Viitisen kymmentä kuvaa on vielä tulossa, jahka ne saa kehitettyä.

Hei vaan

Joo, voipi olla, että joudun pensselöimään kesäkuussa... en tiä. Ehkä se, että tunnustin jo työhakemuksessa, etten osaa kieliä, vie multa kesätyöt. Siis mahdolliset sellaiset.

Huomenna ulkomaille! Jees. Vähänkö olen odottanut huomista! Tänään oli ryhmisten viimeiset esitykset ja on tosi vapautunut olo. Ehkä nyt voi taas alkaa elämään...

Ei kai mulla mitään ihmeellistä. Kaikki vaan on. Hyvin.

//edit:
Ai niin. Paras kommentti ja palaute, mitä omasta ryhmiksestä sain, oli yhden mun tanssijan äidin kommentti: "Teijän oli kaikkein paras, kun ne muut oli vaan sellaista hihhulointia. Teillä oli kauniita linjoja." (tai jotenkin noin...)

huh huh

11 kesätyöhakemusta lähtee huomenna postiin. Huh. No, ainakin olen yrittänyt saada töitä. Lahteen en enää mene!

Viime viikolla oli siis ryhmisten esitykset lopultakin! Meillä oli aika hurjia koulupäiviä, mikä mun mielestä oli epäreilua, ja nukuinkin muutaman aamun hieman pidempään... Mun mielestä mulla (ja myös muilla) oli oikeus siihen. Esitykset, joita oli 4, meni mun mielestä hyvin. Jonnan biisissä oli kiva tanssia ja sain mä loppujen lopuksi omanikin lavakuntoon. Kyllä mä ainakin siitä omasta pidin, vaikka olisihan siinä ollut vielä työstettävää. Tällä viikolla on sitten toisen iltaman ensi-ilta. Nyt tanssin Annan biisissä. Vähän kyllä väsyttää vieläkin. Tai oikeastaan aika paljonkin. Odotan vaan koko ajan, että olisi jo sunnuntai ja pääsisi Amsterdamiin. Jeah.

Toivottavasti saan kesätöitä.