Olimme suuren suomalaisen yrityksen tehtaanjohtajan kanssa keskustelleet puhelimessa työnjohtotehtävistä, mutta haastattelun aikana kävikin ilmi, että minua oltiinkin kaavailtu CV:ni ansiosta eri tehtäviin (ja entisestä työpaikastanikin oli muutamakin suositellut minua). Ne tehtävät kuitenkin alkaisivat vasta alkusyksystä ja minun pitäisi vielä hakea sitä tehtävää. He tarjosivat minulle kesäksi töitä tuotannosta, jolloin pääsisin tutustumaan tuotantoprosessiin ja minulla olisi paremmat mahdollisuudet pärjätä myöhemmässä tehtävässäni. Tämänhän sopi minulle oikein hyvin. Olin ehkä vähän helpottunutkin, sillä hyppääminen "tuntemattoman" tuotannon työnjohtoon ei olisi ollut helppoa.
Olin ajatellut, että työnjohto olisi sellainen "pakollinen välietappi" urallani, ei missään nimessä unelmapestini. Olen unelmoinut työskentelystä laadunvarmennuksen parissa ja mikäli kaikki menee niin kuin on suunniteltu, niin tulee myös käymään. Siis voiko olla totta, että yhtäkkiä asiat menevät näin putkeen? Että pääsisin paljon nopeammin työskentelemään sellaisten asioiden äärelle, mistä olen erityisen kiinnostunut. Olen vieläkin hämmästynyt ja kummastunut. Huh!
P.S. Käsi ylös, kuinka moni on juonut kakkukahvit työhaastattelussa?
2 kommenttia:
kakkukahvit on jo aika luksusta! ja parempaa kuin sillivoikkari, vai mitä siellä tuotetaan? -e-
Onneks ei ollu sillivoikkaria :D.
Lähetä kommentti