Sain tänään yllättävän puhelun. Helsingin kaupunginteatterista soitettiin ja pyydettiin töihin tanssijaksi! (jotain paikkauksia taas) Jos tuo puhelu olisi tullut kaksi vuotta sitten, olisin ehkä saattanut jopa harkita sitä, mutta se tuli nyt. Eipä taida tästä tytöstä kovinkaan pikaisesti saada enää tanssijaa. Eihän tuo jalkakaan lennä enää entiseen malliin.
Hassuinta tässä on ehkä se, että sen musikaalin ohjaa tai koreografioi samainen nainen, joka teki Turussa Föribeatin ja näki mut lavalla ehkä kerran tai kaksi ja se silti muisti mut.
Tämä tilanne kyllä nosti kymmenen vuoden takaiset haaveet mieliin, jolloin kävin ainakin kerran Helsingissä koetansseissa, mutta eipä silloin natsannut. Lahden kaupunginteatterissa, Heinolan kesäteatterissa ja myöhemmin Turun kaupunginteatterissa sain kuitenkin lyhytaikaisesti toteuttaa unelmaani musikaaleissa tanssimisesta. Olisipa se ura ollut pidempi...
Toisaalta taas pidän suuresti nykyisestä uravalinnastani, sillä tekniikka ja aivotyöskentely kiehtovat. Erityisesti se tekniikka. Enpä olisi silloin kymmenen vuotta sitten uskonut, että minusta tulee joku päivä insinööri!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tyttö tuli!
Olin aivan varma, että vauva syntyisi etuajassa, kuten veljensäkin. Laskettu päivä lähestyi, eikä kehossa tuntunut harjoitussupistuksien lis...
-
Arvasin. Korkea kuume sen jo kertoi. Minullakin on enterorokko. Tiistai-iltana tuli ensimmäinen näppylä ja nyt varsinkin kädet ovat todella ... -
Eipä osattu arvata, että enterorokko on jälleen meillä vierailulla. Väinöllä oli pahannäköinen näppylä + punoitus kädessä - jo toinen (eikä ... -
Meillä ei syödä pashaa. Tein pitkänperjantain päivälliselle jälkiruoaksi Marianne-jäädykettä, jonka resepti on perua yläasteen kotitaloustun...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti