Uusi koti!

Kohta on ensimmäinen viikko takana tässä uudessa kodissa. Paljon ollaan saatu tavaroita paikoilleen, mutta paljon odottaa vielä paikkaansa. Saimme avaimet muuttoviikon tiistaina. Täällä oli pitänyt käydä siivooja siivoamassa, mutta ei kyllä siltä näyttänyt. Tai saattoi olla, että oli imuroinut ja pyyhkinyt lattiat... Illat meni sitten puunatessa, jotta saatiin kriittiset paikat muuttokuntoon.

Päätimme omatoimisesti kunnostaa eteisen komeron, jossa oli ikivanhat repsottavat tapetit. Revimme ne irti ja maalasimme seinät. Nyt kun saisi vielä ne hyllyt paikoilleen, niin moni tavara pääsisi paikoilleen. Väinön huone on ollut tähän mennessä oikeastaan varasto. Raivasimme sinne kyllä sen verran jo tilaa, että lelut saatiin heti oikeisiin paikkoihin. Väinö on nukkunut tämän viikon vielä meidän huoneessa, mutta kun ylimääräiset laatikot ja pussit saadaan hänen huoneestaan pois, siirretään sänky sinne. Vähän hän jo sitä kyseli tänään.

Minun mielestäni Väinö on suhtautunut tähän muutoksen hyvin. Ainakaan vielä ei ole kysellyt takaisin vanhaan kotiin. Onhan täällä tilaa leikkiä ja juosta :).

Eilen sain isännän sohvakaupoille. Olimme jo kerran käyneet katselemassa sohvia, mutta nyt lähdimme ostoaikeissa liikenteeseen. Etsimme "isoa" sohvaa (meillä on nyt Ikean Klippan, joka on kyllä minisohva), mieluiten kulmasohva tai sen tyylinen. Kriteereinä mukavuus ja kiinteät selkätyynyt. Loppujen lopuksi mieluinen sohva löytyikin Maskusta - ensimmäisestä kaupasta. Palvelu oli hyvää ja Väinö sai kaupan päällisiksi robottikellon. Nyt täytyy vain malttaa odottaa sohvan toimitusta! Kuukausi!

Väinö on tykännyt mopata lattiaa kuivalla mopilla sekä innostui myös pyyhkimään pölyjä, kun annoin rätin käteen. Täytynee muistaa nämä jatkossakin ;)

Käsittelyssä oman huoneen ovi.

Koska tämä on vanha talo, on täällä löytynyt kaikennäköisiä yllätyksiä. Ilmeisesti asunnon rempanneet ihmiset eivät ole olleet kovinkaan remonttitaitoisia :D. Olohuoneessa on jo lamput katossa, mutta niihin ei tule sähköä. Keittiössä taas kolmesta lampunkatkaisijasta pitää olla tietyt päällä riippuen mitä lamppua haluaa käyttää. Tämä koskee siis myös työtason lamppuja, joissa on myös oma virtakytkin. Turvaliesi aiheutti sekin päävaivaa. Levyjä ei meinattu saada kuumiksi ollenkaan... hyvä turvaliesi onkin!

Eniten on kyllä ottanut päähän se siivoustaso, mitä täällä oli. Koko ajan huomaan hinkattavaa, mutta kunhan saisi nämä tavarat ensin paikoilleen.

Ja ne keittiön kaapit. Mietin, että miten ne saa edes täyteen, kun niitä on niin paljon, mutta eipä tuottanut ongelmaa. Oli näköjään edellisessä asunnossa aika vetävät kaapit!

Ja kun sain tietää, että saadaan tämä asunto, oli pakkomielteenä saada keittiöön tällainen:

Tämä löytyi Hansasta ihanasta pikkuputiikista tänään. Sanoin myyjälle: "Mä tiesin, että teiltä löytyy tällainen." Siitä kaupasta voisin ostaa vaikka mitä.

Muuttopuuhia

Muutto lähestyy hurjaa vauhtia!

Töistä sai hyviä laatikoita.

Eilen illalla laitettiin tori.fi-sivulle meidän tiskikone myyntiin. Ajattelin, että siellä se on muiden kanssa odottamassa, ei varmaan ihan heti mene. No meni. Alle vuorokaudessa. Toivottavasti uudessa kodissa on yhtä hyvä kone! Enpä ole ennen myynyt mitään Torin kautta ja hyvinhän kaupat meni. Ehkä tästä uskallaudun jopa luomaan itselleni tunnukset ja myymään muitakin turhia tavaroita.

Laatikoita olen pakkaillut tosi ahkeraa, pari ikkunaa pessyt (muutama vielä jäljellä), uunin pessyt sisältä ja takaa. Vaikka laatikoita ja jätesäkkejä on tullut pakattua paaaljon, ei se näy täällä muuten kuin vähentyneenä lattiatilana. Laatikot ja kaapit alkaa siis olla tyhjiä, kaikki esillä oleva on vielä esillä. Minulla on tavoitteena, että kerrankin tämä homma hoituu niin, ettei viimeisenä aamuna enää pakata kuin tyyliin kahvinkeitin. Toivottavasti onnistun siinä! (ilman paineita kumminkaan)

Vielä puuttuu uusi nettiyhteys. Meillähän on ollut sen verran luksusta, että vuokraan on kuulunut vesi, sähkö ja netti. Ensin sähköyhtiön valitseminen tuntui vaikealta, sillä niitä sähkönmyyjiä tuntuu olevan loputon määrä. Sitten tein niitä kilpailutussivustojen juttuja niin monta kertaa, että sieltä löytyi (toivottavasti) meille sopiva vaihtoehto. Nettiyhteydet ovat muuttuneet neljässä vuodessa reilusti. Hinnoittelu on muuttunut paljon, kuten myös tarjolla olevat nopeudet. Mokkulat ei meitä kiinnosta. Vesimaksuista tekisi mieli kysyä lapsialennusta :).

Huomenna saadaan avaimet. Ensin ne piti saada jo ennen juhannusta, mutta he päättivätkin sitten vähän maalata seiniä siistiksi. Kiva juttu mielestäni. Innolla odotan huomista!

"Väinö muuttaa!"

Oivalluksia askeltamiseen

Kesän tavoitteena on ollut saada frisbeen heittoon mukaan askeleet. Vauhdin kanssa pitäisi saada hieman enemmän pituutta heittoihin. Olen nyt muutaman kerran treenannut näitä askeleita ja kyllähän se on tuonut heittoihin lisää pituutta - mutta myös tarkkuutta. Aikaisemmin kiekko on lentänyt mihin sattuu vauhdinoton kanssa, mutta nyt on mennyt yllättävän hyvin. On ihanaa, että uskaltautuu uuden taidon oppimiseen tässä rakkaassa lajissa. Nyt vain lisää treeniä ja uskallusta, kiekkojen etsintää heinikoista ja hyvää tuulta. Jos vain ehtii ja jaksaa treenata kesän aikana, niin kehitystä lienee havaittavissa loppukesästä. Jäädään innolla odottamaan :).

Hauskaa juhannusta kaikille!

Ei mennyt niin kuin Strömsössä - kesän ekat "isot" kisat

Kevään odotetuin frisbeegolfkisa Annukka Open pelattiin viime lauantaina Turussa. Viime vuonna sain ihan älyttömän kipinän kyseisessä kilpailussa, joka oli ensimmäinen frisbeegolfkilpailuni. Tänä vuonna meinasi käydä toisin päin.

Ensimmäinen kierros - 18 väylää - alkoi sateisessa säässä. Sää onneksi kirkastui loppukierrosta kohden. Peli tuntui melkein heti alusta asti tökeröltä. Finaalissa paistoi aurinko ja tuuli oli kohtalainen ja peli kulki ensimmäistä kierrosta tökerömmin. Pari viimeistä harjoituskertaa oli mennyt surkeasti ja valitettavasti tämäkin kerta meni... Sellaiset väylät, joita olen heittänyt jo useasti 4-5 heitolla (par 3), menivät nyt 5-7 heitolla. Kolmosia tuli vissiin kaksi kisan aikana (27 väylää, kaikki taisi olla par 3). Yhden birdien heitin (JEE!) ja yhden kympin. Tulos oli surkea. Olin 9. En missään nimessä olisi hyvänäkään päivänä kilpaillut kärkisijoista, mutta muutama sija ylöspäin olisi ollut realistista. Harmittaa. Toisaalta, en ole ehtinyt juurikaan treenaamaan, joten kai se sitten näissä heitoissakin näkyi. Kummasti puskat ja puut vetivät kiekkojani puoleensa.

Muutto lähestyy
Löysimme sattumalta halvalla mieluisan kokoisen muuttoauton. Se on nyt varattu. Töistä kannoin vähän pahvilaatikoita ja muutaman olen jo ehtinyt pakkaamaan. Vaatehuoneen tavaroita on päätynyt muuttojätesäkkeihin. Nyt ei jaksa kauheasti sortata tavaraa. Ehkä sitten kun ne laatikot purkaa.

Jännä juttu. Kun olemme etsineet kotia, on tuntunut kaukaiselta ajatukselta tehdä uudesta kodista kodintuntuinen. Kaikki mitä olemme katselleet netistä, ovat tuntuneet vierailta, kaukaisilta. Mikään ei ole kolahtanut niin kuin tämä mihin muutamme. Se tuntuu jo nyt kodilta, vaikkemme ole siellä uudelleen käyneetkään. Olen sisustanut sitä ahkerasti mielessäni ja vuokrasopimuksen liitteenä oli kuvia asunnosta. Väinön kanssa katsellaan joka päivä kuvia uudesta kodista ja keskustellaan. Mitenköhän tämä muutos vaikuttaa Väinöön?

Oih, innolla odotan jo muuttopäivää! Ja ensi viikkoa, jolloin saamme avaimet!

Lisää neliöitä

Olemme nyt totutelleet tähän uuteen arkeen: äiti käy töissä ja Väinö on päiväkodissa pidempiä päiviä. Väinö on kyllä ollut kiukkuisempi ja malttamattomampi kotona, mutta kyllä se ihana aurinkoinen puolikin onneksi tulee esiin. Onneksi saa olla vielä yhden päivän viikosta mummin luona erikoishoidossa.

Noin kahden vuoden ajan - veikkaisin - olen unelmoinut suuremmasta asunnosta ja katsellut tasaisin väliajoin vuokra-asuntoilmoituksia netistä. Yleensä olen kurkannut, mitä oiketie.fissä on tarjolla, mutta muutama viikko sitten kävin vuokraovi.comissa. Näytin isännälle vitsinä löytämäni ilmoituksen: kolmio talosta, jossa me molemmat olemme asuneet - tosin eri aikaan. Siistit pinnat, tilava olohuone ja pohjaratkaisu oli mieluisa, kuten vuokran hintakin. Yhtenä iltana päätimme kirjoittaa vuokranantajalle sähköpostia ja jo seuraavana päivänä olimme katsomassa asuntoa! Asunnossa oli käynyt muitakin katsojia, mutta me saimme sen, joten kuukauden päästä muutamme vihdoin ja viimein suurempaan asuntoon. Asunto on siis yksityisen kautta vuokralla. Ihan kiva tällä kertaa. 

Olen todella innoissani muutosta! Vaikka olemme viihtyneet tässä asunnossa yli neljä vuotta ja tämä nykyinen seutu on ihanaa, on silti lisätila jo tarpeen. On ihanaa muuttaa kaupunginosaan, jossa on jo ennestään asunut, ja joka on oikeastaan yhtä lähellä keskustaa kuin tämäkin. Samalla kalvaa tietysti pieni haikeus, että joudutaan luopumaan tästä Kodista. Meidän ensimmäinen yhteinen koti. Täällä on ollut hyvä elää. Voi kun voisi laittaa kaikki kalusteet uusiksi ja sisustaa asunto ihan alusta alkaen. Tärkeimmät hankinnat ovat tällä hetkellä uusi isompi sohva (nyt meillä on Ikean Klippan - tosi pieni), Väinöllä uusi sänky ja ruokapöydän tuolit. Ja tietty muutama lamppu, mattoja ja verhot :). Onneksi saadaan avain jo ennen juhannusta ja päästään muuttamaankin jo juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna. Ei tarvitse arkena muuttaa.

Väinö sai polkupyörän. Eihän se vielä osaa sillä polkea, mutta tykkää olla kyydissä. Kiitos kummitädille!

Ylpeä omastaan!

Viikonloppuna oli ihanat aurinkoiset säät. Käytiin Väiskin kanssa keskustassa shortsiostoksilla ("Ei haluu.") ja jätskillä.

"Ei haluu" on nyt saapunut taloon. Ihan mielenkiintoista... Ei halua, mutta kuitenkin haluaa. 

Ihana uusi työ

Uusi työni on ihan mielettömän kivaa! Toimin siis toimitusketjukoordinaattorina ja se tuntuu olevan juuri sopivaa työtä minunlaiselle persoonalle. Ainut huono puoli on se, että englantini on enemmän ruosteessa kuin luulin... Eipä mitään, täytyy ottaa lukuun jokin englannin kielinen romaani, jotta lauserakenteet ja kirjoittaminen parantuisi. Joudun siis käyttämään englantia työssäni joka päivä. Hyvä vain! Ruotsiakin olisi mahdollista käyttää :). Siinä ei kyllä ole alan sanasto hallussa ollenkaan.

Ihanaa olla oikeissa töissä, hyvässä ja huumorintajuisessa työyhteisössä!

Kevätjuhlia

Päiväkodin kevätjuhlat

Me meinattiin missata ihan täysin Väinön päiväkodin kevätjuhlat. Olihan niistä puhuttu, mutta missään vaiheessa ei siitä, milloin ne on. Odotin siis lappua. Eilen iltapäivällä sitten hoitaja kysyi, ollaanko tulossa, että ne on illalla. Olin hämmästyksissäni ja kerroin, ettei olla saatu siitä mitään infoa. "Se luki siinä lapussa, minkä saitte talvella." Se lappu on ollut meillä tosiaan jopa esillä koko ajan, mutta taitettuna niin, ettei kevätjuhlapäivä näy... Mutta pääasia, että ilta oli vapaa ja päästiin seuraamaan Väinön toimintaa ryhmässä, lauluja ja loruja.

Väinö selvästi nautti siitä mitä sai tehdä. Hän oli ehdottomasti rohkein laulaja ja meni aina omalle paikalleen laulun jälkeen (jos se leikittiin lattialla). Niin reipas, niin ihana! Sydän suli ja silmät kostui tästä ensimmäisestä esiintymisestä. Laittaisin muitakin kuvia, mutten viiti, kun siellä oli niitä muitakin lapsia.

TÖITÄ!

Niinhän tässä työasiassa sitten kävi, että SAIN työtarjouksen entisestä, mukavasta työpaikasta. Siis siitä, mistä jäin äitiyslomalle. Onneksi en ehtinyt tehdä vielä työsopimusta tuohon edelliseen hommaan. Nyt saan tehdä töitä toimihenkilönä ja oppia myös uutta ja laajentaa ammattitaitoani. Ehkä minusta tulee isona tehtaanjohtaja, kun saan kerran tehdä niin monipuolisesti hommia. Aloitan heti huomenna ja sopimus tehdään syyskuun loppuun asti. Tämä on niin suuri helpotus! Ilmeisesti töitä voisi olla myös sen jälkeen, mutta edetään tämä kausi nyt ensin. Ihanaa päästä tekemään kunnon töitä! Nyt on edessä soitto siihen toiseen yritykseen ja kertoa etten tulekaan... Kääk! Olen tosi huono sellaisissa puheluissa. 

Mukavaahan tässä on se, että minua on tässä parin vuoden aikana mietitty useaan eri hommaan siinä yrityksessä. Yrityksen henkilöstöpäällikkö on vaihtunut lähtöni jälkeen ja hän oli kuullut minusta paljon hyvää ja oli sanonut, että hän haluaa tavata minut vielä joku päivä (niin paljon minusta oli puhuttu). Eilen sitten tavattiin ja hän oli tyytyväinen. Jouduin myös ensimmäistä kertaa tekemään luonneanalyysin. Sen tulkinta oli aika mielenkiintoinen, mutta ainakin osittain totta :).

Tuleekohan uni ensi yönä? Voisin sanoa, että nyt vasta se olo onkin onnellinen!