Melkein voisin väittää, että Väinö on alkanut uhmailemaan jo. Varsinkin ruokailuhetki on alkanut olemaan yhtä rajojen kokeilua. Aluksi hän syö ihan hyvin. Sitten alkaa maidon pöydälle kaataminen - tai ainakin yrittäminen (näkisitte sen katseen!). Sitten ruoan tiputteleminen, sotkeminen. Lopuksi ei haluaisi millään pois ruokapöydästä: pitää kiinni ruokalapusta, kun sen yrittää ottaa pois. Viisi kertaa päivässä sama juttu. Tänään päivällisen tulos oli riisikanavesisotku. Väinö kaatoi mukillisen vettä lautaselle. Lipoi sitten sitä lientä lusikalla suuhun, kunnes keksi laittaa sitä takaisin mukiin ja juoda siitä... Eikä se riittänyt, vaan sitten ruokaakin meni mukiin ja siitä ruokalapun kaukaloon. "Leikkikööt", ajattelin. En vain jaksanut kieltää. Eilen kun oli firman juhlat, eikä oma olo ollut mikään mahtavin.
Uusia sanojakin tulee. Olemme myös antaneet pikku hiljaa vapautta valita. Esimerkiksi ottaako jogurtin vai Yosan ( Väinön herkkua!). Oltiin jo pitkään mietitty, että olisi kiva hankkia. Väinölle sellainen collegekokopuku. Löysin sitten Hulluilta päiviltä trikoisen hupullisen puvun, josta oli kolme kuosia: sininen ja vihreä autokuviolla sekä harmaa oranssilla tähtikuviolla. Näytin ensin Väinölle niitä autokuviollisia ja hän valitsi sinisen. Ajattelin ensin, että se tähtikuvioinen olisi ollut liian tyttömäinen, mutta päätin silti kokeilla, josko sekin olisi vaihtoehto. Väinö valitsi sen :). Ja selvästi se oli mieleisin. Kuva on vähän huono.
On ihan loistava puku iltaisin.
3 kommenttia:
Oonakin kokeilee ruoalla kaikenlaista. Ja syö sormin, lusikalla, haarukalla ja näillä yhdessä yhden ruokailun aikana ihan sujuvasti. Ehkä siis sellainen ei ole suoranaisesti uhmaa. Mutta sitten jos jotain Kielletään ja silti niin tekee, niin ainakin hän (Väinö) varmaan testaa, että oliko se raja todella tässä. Meillä Oona on aina valinnut itse. Hän on aina ollut sellainen jääräpää, että helpommalla pääsee kun kysyy, että "otatko muroja?" "Ai ei, no entäs jogurttia?" Tiedän, että joudutaan kyllä pulaan, sitten kun neiti oppii. Kysymään aina vaan uutta vaihtoehtoa. Onneksi nyt tosiaan usein kelpaa jo se toinen, viimeistään kolmas ehdotus. :D
Väinö kyllä selvästi testaa. Sen huomaa ilmeestä. Teitää, ettei saa tehdä, mutta tekee silti. Hitaasti yrittää kaataa maitoa pöydälle ja kun kieltää, ei kaada, mutta yrittää heti uudelleen. Oikeen hakee sitä EItä.
vanha neuvo on hyvä: ruualla ei leikitä, silloin kun lapsi alkaa testaamaan rajoja ruokapöydässä, leikkimään ruualla, maha jo täysi, siis silloin lautanen pois. tuon ikänen lapsi voi/osaa valita kahdesta, jos vaihtoehtoja liikaa, äiti on kohta pulassa. -e-
Lähetä kommentti