tiistai 10. marraskuuta 2009

Pohdiskelua Pahanana-päivänä

Mulla on ollut tänään tosi huono päivä ja oon miettinyt, että mitä virkaa mulla on tässä maailmassa. Loppujen lopuksi hyvinkin kummallisten mutken kautta olen päätynyt vain yhteen, vanhanaikaiseen vastaukseen. Mä haluan tuntea itseni naiseksi ja ainut asia, mikä mun mielestä saa mut tuntemaan itseni naiseksi on oma jälkikasvu. Onhan tässä vauvakuumetta ollut jo pidemmän aikaa, mutta jotenkin tuntuu koko ajan siltä, että pian paras aika alkaa olla jo ohi. Saanko ikinä jälkikasvua? Voinko tuntea ikinä oloani oikeasti naiseksi? Onko mulla mitään virkaa tässä maailmassa ellen saa omia lapsia? Onko tämä nyt sitä biologisen kellon tikitystä?

No, kuitenkaan ei siis ole odotettavissa mitään vauvauutisia. Kai sitä saa haaveilla, mutta viime aikainen trendi mun elämässä on tuntunut olevan se, että mitä tahansa haaveilee niin ei se sitten kumminkaan toteudu. Aina saa vain pettyä.

3 kommenttia:

hoppadohup kirjoitti...

Naiseus ja äitiys on kaksi eri asiaa. Ehkä sitä omaa naiseutta kannattaa etsiä jostain muualta kuin kehdosta, voi nimittäin olla ettei se väsyneenä lapsen yöherättelyihin rähjääntyminen tuo välttämättä toivottua tulosta. Ehkä tämäkin on asia joka vaan pitää jokaisen pähkäillä ja miettiä onko se naiseus oikeasti itselle mitä ja mitä muulle maailmalle. Millainen naisellinen nainen haluaa olla.. Eihän se naisellisuus kuitenkaan automaattisesti tarkoita lasta tai kynähametta. Ihminen tuo niin monien muiden elämään eloa ja väriä, että on vaikea kuvitella ettei omalla elämällä olisi muuta virkaa kuin pukata muksuja. Maailmassa on niin monia asioita! Ja ikinä ei saa sanoa aina (käy se näinkin päin se sanonta), hommat luistaa kun on asenne kohdallaan ja varmasti ne haaveet vielä toteutuu, ehkä vaan parempana ajankohtana vaikkei sitä ehkä nyt näekkään.

Sori tää positiivisuushössötys joka vaan varmasti vituttaa huonona päivänä, mutta toivottavasti piristää muina :)

Kaisa kirjoitti...

no mä oon tässä pohtinut niin että MULLE ne tarkottaa samaa. ainakin tällä hetkellä.

Kohtuullinen kirjoitti...

Mä koen nyt äitinä olevani AIKUINEN nainen, mut muutoin tuo naisellisuus onkin sit vähän kyseenalaista. Haluisin olla myös hemaiseva, seksikäs ja haluttava, mut just nyt ei oikein jaksa, vaikka haluis. Joten kun on saavuttanut elämässään jotain, niin jostain täytyy sitten luopua. Mutta sopivaa tasapainoa tässä haeskelen. Toivottavasti joskus toiveesi toteutuu ja aamulla heräät siihen, kun joku mönkii päälläsi ja nipistää nenästä ja repii tukasta. Sitten se hymyilee, kun avaat vihdoin silmät. :D Mutta ehkä Lauri voi odotellessa tehdä ihan samoin. hihii

Tyttö tuli!

Olin aivan varma, että vauva syntyisi etuajassa, kuten veljensäkin. Laskettu päivä lähestyi, eikä kehossa tuntunut harjoitussupistuksien lis...