Kokeilin eilen jälleen pakkaajan hommaa öljynpullotuksessa. Oli mahdollisuus jäädä ylitöihin ja jäin. Huomasin, että tarvittavat toimenpiteet pullotuskoneella tulivat selkärangasta. Oli ihan kivaa vaihtelua latoa pulloja ja korkkeja koneeseen.
Olen myös saavuttanut mikrotukihenkilön tittelin :). Meillä on töissä sellainen mikronkokoinen vesipitoisuudenmääritysuuni, jonka olen "korjannut" kaksi kertaa kalibroimalla sen vaa'an. Muut olivat sitä mieltä että se on rikki. Korjausmiehen tilaaminen olisi ollut aika rahakasta puuhaa. Minä sain vain pienen korvauksen siitä, että jostain syystä osaan tehdä toimenpiteen, mikä minun mielestäni pitäisi myös sen uunin käyttäjien osata. Ammattitaitoa ja silleen. Itse en sitä uunia siis edes käytä. En koskaan. Insinööri reppana.
Töissä on tosiaan ollut ihan mukavaa, kun tuli vihdoin (no aikoja sitten) se olo, että osaan ne hommat.
Muutenkin elämässä menee aika jees. Harmittaa vain välillä, kun aika ja voimat ei riitä parisuhteeseen niin paljon kuin itse haluaisi. Kolmen viikon päästä työt ovat kuitenkin ohi ja paluu arkeen alkaa. Ihanaa: sitten ei ole enää puoli kuuden aamuherätyksiä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tyttö tuli!
Olin aivan varma, että vauva syntyisi etuajassa, kuten veljensäkin. Laskettu päivä lähestyi, eikä kehossa tuntunut harjoitussupistuksien lis...
-
Arvasin. Korkea kuume sen jo kertoi. Minullakin on enterorokko. Tiistai-iltana tuli ensimmäinen näppylä ja nyt varsinkin kädet ovat todella ... -
Eipä osattu arvata, että enterorokko on jälleen meillä vierailulla. Väinöllä oli pahannäköinen näppylä + punoitus kädessä - jo toinen (eikä ... -
Meillä ei syödä pashaa. Tein pitkänperjantain päivälliselle jälkiruoaksi Marianne-jäädykettä, jonka resepti on perua yläasteen kotitaloustun...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti