Pesukone

Meidän pesukone alkaa vetää viimeisiään. Linkouksen ääni on aivan järkyttävän kova. Laakerit vetää varmaan viimeisiään. Onhan se jo 10 vuotta vanha kone.

Tänään sitten tsekkailtiin netistä koneita. Meillä oli muutamia ajatuksia siitä, millainen sen pitäisi olla: hiljainen, vähäinen energiankulutus muuan muassa. Ja hinta piti olla kohdillaan. Löydettiin mieluisa kone ja päätettiin sitten mennä sitä katsomaan Giganttiin. Katsottiin hetki itseksemme sitä ja pyydettiin myyjältä lisätietoja. Hän alkoikin tivata, että kuinka useasti sitä käytetään ja kuinka kauan me halutaan, että se kestää. Nykyisin tehdään kuulemma niin huonoja, muoviosisia koneita, jotka kuluttaa vähän vettä ja kuumenee jos joku juttu menee pieleen. Ei ole turvallisia. Vain Miele on turvallinen, osat tehty metallista, painaa satakiloa ja on hyvä ja kestää 20 vuotta. Yritti myydä meille monta kertaa kalliimpaa konetta ilman, että kysyi meiltä mitään, mitä me halutaan koneelta. Alkoi ärsyttää ihan suunnattomasti. Jäi kone ostamatta.

Kotona katottiin uudelleen konetta netistä ja todettiin, että se oli kaupassa kivannäköinen ja tuntui mukavalta, vastaisi edelleen vaatimuksiamme, vaikka ei kestäisikään myyjän mukaan kuin maksimissaan viisi vuotta. Toisaalta, kuka haluaa 20 vuoden päästä nykyajan tekniikkaa? Tai onhan se periaatteessa hyvä jos kestää, mutta mä luulen, että tekniikka kehittyy vielä sen verran, että oma tekniikkanälkä ja pesukonevaatimukset muuttuu 20 vuoden sisällä. "No, tilataanko?" "No, tilataan." "Otetaanko kotiinkuljetus? Olis puoleen hintaan." "Joo, otetaan vaan."

Kyllä tämä meidän nykyinen Candykin on kestänyt 10 vuotta...

Yläkerran "kopustelut"

Viime viikon lopulla alkoi yläkerrasta kuulua useampaan kertaan "kopustelua", kun Väinö juoksi kotona. Se ei ollut sattumaa. Ensimmäisenä päivänä näin kävi neljä kertaa. Sunnuntaina kävi kerran tai pari ja tänään pari kertaa. Hieman kummastuttaa, sillä juokseminen tuskin on kovin leikkiääni meidän huushollissa. Muutenkaan ei olla erityisen äänekkäitä naapureita. Olisi siis kiva tietää, miksi se juokseminen ärsyttää YLÄkerran naapuria. Ja olisi kiva kertoa heille, että Väinö pelkää muutenkin naapurin ääniä, mutta erityisesti tätä kantapäillä aiheutettua kovaäänistä koputtelua.

Olen aika varma, että yläkerrassa tiedetään, että heidän alakerrassaan asuu lapsi. Siellä yläkerrassa asuu ilmeisesti äiti ja tytär (joka ei ole enää lapsi). Yritettiin eilen ja tänään käydä selvittämässä, missä mättää, mutta kummallakaan kerralla ei aukaistu ovea. Raukkamaista sanon minä! Tarttee varmaan kirjoittaa joku lappu valmiiksi seuraavaa kertaa varten. Jos silloinkin saattuu olemaan ovikello rikki.