keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Helmikuussa kerran

En ole juurikaan päivitellyt blogiani ja itse asiassa harmittaa hieman. Toisaalta se ehkä saattaa viestiä sitä, että mulla on nykyään muutakin elämää kuin tietokoneen ääressä istuminen :D. [Uudenvuoden lupaus! :D] Se viestii myös hieman sitä, että edelleen on koko ajan koulujuttuja kirjoitettavana ja tehtävänä ja olen myös kiltteyttäni ottanut muutamia pieniä projekteja vastaan, mihin ei aika oikeastaan riittäisi. Mutta mitenkäs, kun en osaa sanoa ei mielenkiintoisille jutuille!

Lomakin meni aivan liian nopeasti. Mun piti lukea ravinto-opin kirjatenttiin, johon oli vaatimattomat 550 sivua luettavana ja voitte vain arvata, kuinka siinä kävikään. En ehtinyt koko aluetta kahlata läpi enkä sitten mennyt tenttiinkään. Turhaa olisin stressanut. Parin viikon päästä onkin sitten mahdollisuus numero 2 osallistua tenttiin. Sinne sitten!


Lukemista heikensi "hieman" se, että käytiin muutaman päivän vierailulla kotikotona Hollolassa. Tuli piiiiitkästä aikaa testattua Messilän rinteet lumilaudalla sekä Lahden keilahallin hohtokeilat kaadettua (yritys oli ainakin hyvä).

Ostin uuden kamerankin, kun entisen kanssa ei oltu samaa mieltä oikein mistään. Ja insinöörimäisesti se oli jo paikattu jessellä...



Lautailu sujuu jo "ihan hyvin".

Nyt taas painitaan koulun kanssa. Arkista aherrusta. Pitkiä päiviä. Väsyneitä aamuja. Mielenkiintoisia juttuja. Labroja! (Ne on oikeesti kivoja: saa kasvatella kaikenlaisia pöpöjä xd)

Blogin päivittämättömyyden rinnalla mua harmittaa hieman myös se, että olen viime syksystä lähtien tehnyt tosi vähän ruokaa itse. Poiketen viime vuodesta, jolloin söin koulussa vain eväitä ja tein kotona kunnon sapuskat, olen nyt siirtynyt kouluruokailun suolaiseen maailmaan lähinnä sen takia, jotta tulisi ruokailtua monipuolisesti. Ja onhan se ihan halpaakin, mutta ei kuitenkaan lähes aina hyvää - tosin mauttomuuteenkin tottuu. Samoin syksyllä hyvin sujunut ruokaremontti on siirtynyt odottamaan seuraavaa vaihetta ja siihen pitäisi taas päästä kiinni. Kuten olen jo jossain vaiheessa kirjoittanut, kehon ja mielen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.

Ötit: Otto-Potto ja Nerkku-Perkku

Ei kommentteja:

Tyttö tuli!

Olin aivan varma, että vauva syntyisi etuajassa, kuten veljensäkin. Laskettu päivä lähestyi, eikä kehossa tuntunut harjoitussupistuksien lis...