sunnuntai 18. tammikuuta 2009

Uusi vuosi, uudet kujeet - tosiaan!

Ei voi muuta sanoa, kuin että uusi vuosi on pyörähtänyt vauhtiin vauhdikkaammin kuin olisin odottanut. Ranskan-matka on ollut ehdottomat yksi parhaista reissuista, missä olen ikinä ollut. Alppien jylhyys sai tämänkin tytön useasti hiljaiseksi. Korkeimmilla huipuilla käydessä oli mahtavaa, kun siellä ei ollut niin paljoa ihmisiä ja sai kuunnella vuorien hiljaista hengitystä auringon paisteessa. Taisin todellakin jättää palan sydämestäni sinne.

Matkalla pidin myös tilastot kunnossa ja venähdytin nilkasta nivelsiteet, mutta onneksi yhden lepopäivän jälkeen pääsin vielä vikana päivänä rinteeseen. Nilkka on edelleen hieman kipeä, mutta kyllä se paranee, kun jaksan vain malttaa olla säheltämättä sen kanssa liikaa. Täytyy sanoa kuitenkin, että ranskalaiset lääkärit eivät ole kovinkaan palvelualttiita. Kesti yli puoli tuntia saada kipulääkettä tms. Ja onneksi hoidin ensiavun itse (KKK), koska nilkkani ei saanut minkäänlaista käsittelyä lääkäriltä. Niin. Pyf.

Arkeen palautuminen on kestänyt turhan pitkään ja ensi viikon tenttikin tuntuu olevan kaukana. Vaikea tarttua koulujuttuihin kiinni loistavan, rentouttavan ja antoisan loman jälkeen.

Ja sitten hieman kuvia! Ne ei ole järjestyksessä, kun en jaksanut laittaa niitä.

Lasien läpi näytti tältä. Tämä hetki oli yksi parhaista rinteistä. Hiljaisuus ja jylhyys.

Aika korkealla oltiin. Noin 3200 m.

Ylöspäin menossa (3400 metriin), mutta piti ensin hieman pudottautua alaspäin.

Pään vasemmalla puolella Mont Blanc. (ei Everest, niin kuin aina sanon...)

Menomatkalla päästiin Sveitsiin asti, ennenkuin oli pakko pysähtyä kultaisille kaarille. Itse jätin kuitenkin syömismahdollisuuden käyttämättä ja sen sijaan kävin virkistämässä puutuneita jalkoja pienellä juoksulenkillä Mäkin ympäri. 34 tuntia bussissa vaatii veronsa.

Viimeisenä laskupäivänä.

Länkkäribileet rikkinäisellä nilkalla. Vaihtoehtona yksinäinen ilta kämpällä... Tuskin!

Vuokrasin sukset ja sauvat.

Kuin taivaassa pilvien päällä!

Korkealla.

Tahtoo takaisin tuonne...

Näköala kämpän parvekkeelta. Ei hullumpi. Kylän nimi oli Belle Plagne ja sijaitsi 2050 metrin korkeudella merenpinnasta.

Ei kiva.


P.S. Lisää kuvia kuvatuksissa.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

inka-pipolla on muuten ikää n.32 vuotta. hyvän kun tekee kestää äidiltä tyttärelle! ohje oli muistaakseni kotivinkissä tai kodin kuvalehdessä. ja niitä väsäsi jokainen, joka neuloa vain osasi. nostalginen, pitäisköhän vaatia takaisin tai tehrä ittelle uusi...

silloin oli muotia ton kanssa musta lee cooperin monitaskumaihari, jossa teddyvuori ja okran väriset nahkasaappaat teddyvuorilla nekin. mutta pohjoisessa asuttiin, jottei yhtään liikaa.

Tyttö tuli!

Olin aivan varma, että vauva syntyisi etuajassa, kuten veljensäkin. Laskettu päivä lähestyi, eikä kehossa tuntunut harjoitussupistuksien lis...