Kuinka mukavaa olikaan taas palata koulun penkille. Opiskelu on niin mahtavaa. Tiedossa ei ole helppo alkukevät, mutta aion olla sitäkin ahkerampi. Nyt on hirveä opiskeluvire päällä, mutta vielä ei oikein ole mitään mitä lukea tai päntätä. Että höh. Ehkä taas ensi viikolla sitten. Mä en voinutkaan osallistua venäjän kurssille, kun ei ollut enää paikkoja vapaana. Olisi pitänyt ilmoittautua heti silloin, kun sitä mietin.
Riikassa oli ihan kivaa ja kylmää. Varmaankin tuulet puhalsivat suoraan Siperiasta, mutta olihan Suomessakin aika kylmä, kun takaisin tultiin. Ja lunta, voi ihanuus! Nyt sitä ei kuitenkaan enää taaskaan ole. Lumi on jotenkin niin piristävää, kun se tuo valoa ja iloa tuon harmauden ja maailmanloppufiiliksen tilalle.
Niin ja lupasin, että kun täytän 26, en puhu enää samalla tavalla iästäni kuin nyt olen puhunut tässä pienessä ikäkriisissäni... eli vuodet vierivät, mutta vierikööt.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tyttö tuli!
Olin aivan varma, että vauva syntyisi etuajassa, kuten veljensäkin. Laskettu päivä lähestyi, eikä kehossa tuntunut harjoitussupistuksien lis...
-
Arvasin. Korkea kuume sen jo kertoi. Minullakin on enterorokko. Tiistai-iltana tuli ensimmäinen näppylä ja nyt varsinkin kädet ovat todella ... -
Eipä osattu arvata, että enterorokko on jälleen meillä vierailulla. Väinöllä oli pahannäköinen näppylä + punoitus kädessä - jo toinen (eikä ... -
Meillä ei syödä pashaa. Tein pitkänperjantain päivälliselle jälkiruoaksi Marianne-jäädykettä, jonka resepti on perua yläasteen kotitaloustun...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti