Tällä äidillä oli tänään tulla tippa linssiin, kun pikku poika istahti mummilassa jälleen kerran pianon ääreen. Aiempien epämääräisten koskettimien hakkaamisen sijaan hän aloittikin hellästi ja tunteikkaasti. Aivan kuin olisi tunnustellut, miltä tämä piano tänään kuulostaa. Mitä minä tänään soittaisin? Kuultiinhan sitä paukettakin välillä, mutta kyllä täytyy sanoa, että Väinö on musikaalinen poika.
Erilaisten äänien tuottaminen taitaa olla yksi kehitysvaihe, mutta tuntuu, että se on erityisen tärkeää Väinölle. Parasta viihdettä tuntuu olevan myös ohjelmien lopputekstit musiikkeineen: Väinö ryntää silloin television eteen joraamaan.
 |
| Innokas pianisti 1.9.12. |
 |
| Enemmän tunteella 18.10.12. |
Kotona musisoidaan marakasseilla, rytmikapuloilla ja kellopelillä. Välillä soitetaan hieman musiikkia, mutta minä pidän huolen siitä, että laulan Väinölle joka päivä. Se on kyllä tullut aika itsestään tässä vajaan vuoden aikana. Pitäisi vain välillä opetella/muistuttaa mieleen uusia biisejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti