Klikkaamalla kuvaa saat sen isommaksi.
Omasta mielestäni tuo viimeinen vaihtoehto on paras. Sen rasvapitoisuus on matalin, tosin käytetystä rasvasta yli puolet on kovaa rasvaa, mutta verrattuna muihin tuotteisiin sitä on vähän. Energiasisältö on matalin. Lisäaineita on suhteellisen vähän. Lisäaineista on hyvä tietää, mistä ne ovat lähtöisin, ettei niitä heti tuomitsisi. Täytyy myöntää, että jouduin googlaamaan osan lisäaineista. Jotkin lisäaineista kuulostaa kamalammilta mitä ne on. Unileverin sivuilta löytyy ihan kiva taulukko lisäaineiden alkuperästä. Siinä ei ole kuitenkaan kaikkia. Lisäksi Eviran sivuilta löytyy E-koodiavain, jonka voi ladata vaikka kotikoneelle (kuten mulla... :) ) Katso myös lisäaineopas. Tässäpä näissä ilmenneistä lisäaineista vähän:
- Karrageenia käytetään sakeuttajana ja sitä valmistetaan useasta eri punalevälajista. Se sopii siis myös ei-eläinperäistä ruokavaliota noudattaville.
- Natriumalginaatti (E401) on ruskolevistä peräisin, sakeuttaja.
- Guargumia (E421) saadaan guarkasvin sienistä. Niin ikään sakeutusaine.
- Ksantaanikumi (E425) on eräästä bakteerista eristetty polysakkaridi, eli hiilihydraatti. Sillä on ravitsemuksellisesti samanlaisia ominaisuuksia kuin kuiduilla ja se toimii niin ikään sakeutusaineena. Kuulemma nostaa nopeasti viskositeettia, mutta ei kuitenkaan hyytelöidytä tuotetta. Ihana suutuntuma ja toimii erityisesti guargumin kanssa (näin oli jossain markkinoijan sivulla).
- Tokoferolit ovat E-vitamiinia.
- Emulgointiaineiden (alkaen E470) kanssa kannatta olla tarkka, jos ei syö mitään eläimistä. Ne saattavat nimittäin olla eläinperäisiä, mutta eivät vältäämättä. Valmistajalta voi tarkistaa alkuperän.
- Maltodekstriini ja dekstroosi ovat sokereita.
- Värinä tällaisissa tuotteissa käytetään yleensä beetakaroteenia. Se voi olla ihan luontaista tai luontaisen kaltaista. Näkyy ehkä hinnassa.
Muutenkin osa lisäaineista on tuotteessa sen takia, että kuluttaja ei ostaisi tuotetta, mikäli niissä ei olisi jotain, mikä parantaa tuotteen ulkonäköä. Käsi ylös, kuka valitsee ruokansa ulkonäön perusteella! Osaa käytetään nimenomaan säilyvyyden parantamiseen, osaa taas parantamaan rakennetta. Varsinkin rasvattomissa tuotteissa on pakko käyttää jotain, mikä korvaa poistetun rasvan antaman rakenteen. Samaten esimerkiksi sokeria on lisättävä (ja suolaakin), sillä rasvattomissa tuotteissa on enemmän vettä ja se laimentaa sokeri- ja suolapitoisuudet.
Itse olen tehnyt tietoisen valinnan sen suhteen, että en osta enää rasvattomia tuotteita. Tai no juustossa (en kuitenkaan kaikkein kevyintä) ja maidossa kyllä. Niin ja kevytjauhelihaa en enää osta ollenkaan, sillä rasva antaa lihalle sen ominaismaun! Jos sianlihasta ja naudanlihasta poistetaan rasva täysin, ei eroa maussa enää huomaa.
3 kommenttia:
jos on porkkanalle allerginen, voiko syödä tuotetta, jossa on beetakaroteenia?
Mikä porkkanassa aiheuttaa allergian?
En tiedä.
jees -mä olen kans "say no to light products" linjalla. Ja sitten nykyisin kattelen kyllä kans missä maassa ruoka on valmistettu. Kun Suomesta saa vielä ihan hyviä suomalaisia esim. maitotuotteita, niin en halua syödä jugurttia, joka on tehty Puolassa tai Latviassa. Activia-boikotti. Kauhukseni ostin saksalaisesta halpaketjusta kananugetteja, ja kotona huomasin mistä kaukaa niiden liha tuli. Brasiliasta. Eli tais tulla muutamat hormonilihat syötyä.
Luin just, et jos on synteettiselle beetakaroteenille (punaiselle väriaineelle) allerginen, niin voi olla myös kirjolohelle, kun niille allaskaloille syötetään tuota ainetta, jotta liha kiiltää:) Eli kait sitten beetakaroteenillekin voi olla???
Lähetä kommentti