Vaihtoehtoja herkutteluun

Tein omenapaistosta ja ostaessani siihen kylkeen jotain vaniljajuttua, niin tuli mieleen hieman vertailla, että mitäs sitä oikeastaan kannattaisi ostaa. Neljä suosikkiani: Floran Vanilla (vispautuu), Nestleen Valiojäätelö (vanilja, tässä vertailussa laktoositon versio), GoGreenin vaniljakastike ja Valion Vanilla vaniljakastike. Mikä olisi paras valinta? Tietysti vastaus vaihtelee sen mukaan, mikä on itselle valinnassa tärkeää, mutta yksi oli mielestäni yli muiden - myös maullisesti.

Klikkaamalla kuvaa saat sen isommaksi. 

Omasta mielestäni tuo viimeinen vaihtoehto on paras. Sen rasvapitoisuus on matalin, tosin käytetystä rasvasta yli puolet on kovaa rasvaa, mutta verrattuna muihin tuotteisiin sitä on vähän. Energiasisältö on matalin. Lisäaineita on suhteellisen vähän. Lisäaineista on hyvä tietää, mistä ne ovat lähtöisin, ettei niitä heti tuomitsisi. Täytyy myöntää, että jouduin googlaamaan osan lisäaineista. Jotkin lisäaineista kuulostaa kamalammilta mitä ne on. Unileverin sivuilta löytyy ihan kiva taulukko lisäaineiden alkuperästä. Siinä ei ole kuitenkaan kaikkia. Lisäksi Eviran sivuilta löytyy E-koodiavain, jonka voi ladata vaikka kotikoneelle (kuten mulla... :) ) Katso myös lisäaineopas. Tässäpä näissä ilmenneistä lisäaineista vähän:

• Karrageenia käytetään sakeuttajana ja sitä valmistetaan useasta eri punalevälajista. Se sopii siis myös ei-eläinperäistä ruokavaliota noudattaville.
• Natriumalginaatti (E401) on ruskolevistä peräisin, sakeuttaja.
• Guargumia (E421) saadaan guarkasvin sienistä. Niin ikään sakeutusaine.
• Ksantaanikumi (E425) on eräästä bakteerista eristetty polysakkaridi, eli hiilihydraatti. Sillä on ravitsemuksellisesti samanlaisia ominaisuuksia kuin kuiduilla ja se toimii niin ikään sakeutusaineena. Kuulemma nostaa nopeasti viskositeettia, mutta ei kuitenkaan hyytelöidytä tuotetta. Ihana suutuntuma ja toimii erityisesti guargumin kanssa (näin oli jossain markkinoijan sivulla).
• Tokoferolit ovat E-vitamiinia.
• Emulgointiaineiden (alkaen E470) kanssa kannatta olla tarkka, jos ei syö mitään eläimistä. Ne saattavat nimittäin olla eläinperäisiä, mutta eivät vältäämättä. Valmistajalta voi tarkistaa alkuperän.
• Maltodekstriini ja dekstroosi ovat sokereita.
• Värinä tällaisissa tuotteissa käytetään yleensä beetakaroteenia. Se voi olla ihan luontaista tai luontaisen kaltaista. Näkyy ehkä hinnassa.

Pienenä ajatuksena: beetakaroteenia on lisätty muun muassa margariineihin sen takia, että aito voi on keltaista. Margariini olisi aika väritöntä, jos siihen ei lisättäisi väriä. Kuluttajat mieltävät kuitenkin vaaleankeltaisen värin olevan lähempänä voin väriä ja sen takia mieluisampana.

Muutenkin osa lisäaineista on tuotteessa sen takia, että kuluttaja ei ostaisi tuotetta, mikäli niissä ei olisi jotain, mikä parantaa tuotteen ulkonäköä. Käsi ylös, kuka valitsee ruokansa ulkonäön perusteella! Osaa käytetään nimenomaan säilyvyyden parantamiseen, osaa taas parantamaan rakennetta. Varsinkin rasvattomissa tuotteissa on pakko käyttää jotain, mikä korvaa poistetun rasvan antaman rakenteen. Samaten esimerkiksi sokeria on lisättävä (ja suolaakin), sillä rasvattomissa tuotteissa on enemmän vettä ja se laimentaa sokeri- ja suolapitoisuudet.

Itse olen tehnyt tietoisen valinnan sen suhteen, että en osta enää rasvattomia tuotteita. Tai no juustossa (en kuitenkaan kaikkein kevyintä) ja maidossa kyllä. Niin ja kevytjauhelihaa en enää osta ollenkaan, sillä rasva antaa lihalle sen ominaismaun! Jos sianlihasta ja naudanlihasta poistetaan rasva täysin, ei eroa maussa enää huomaa.