M I P S

Oletko kuullut MIPS:istä? Material input per service unit alkaa olla varmasti pikku hiljaa tuttu, jos omistat yhtäkään plussabonusetuykköskorttia. Niiden asiakaslehdissä on nyt ollut tämä aiheena. MIPS on suhdeluku, joka ilmottaa, paljonko ihminen kuluttaa luonnonvaroja esimerkiksi ruokaan, asumiseen ja matkustamiseen. Mielenkiintoista, sanoisin, mutta silti hankala seurata. Olen ainakin itse alkanut miettiä, minkä maalaista ruokaa ostan tai kuinka lähellä kotiseutua se on tuotettu. Tosin tuosta ruoan seuraamisesta on tullut opiskelunkin takia mielenkiintoista: mitä valmistetaan missäkin ja kuka valmistaa jne. Nykyään katson kaupassa lähes aina, missä esimerkiksi Pirkka- tai Euroshopper-tuotteet on valmistettu. Yllätytte, kun luette!

Olen alkanut muutenkin seuraamaan omia kulutustottumuksia ja omien valintojen vaikutusta esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Olen ylpeä siitä, että rakastan polkupyöräilyä ja kuljen pyörälläni lähes kaikki matkani (tai kävellen). Bussia käytän vain, kun on pakko. Toinen asia, mistä olen aika tarkka, on se energiansäästölamppujen käyttö, mistä jo aikaisemmin kirjoitin.

Olen myös innokas kierrättäjä, joskin hieman hajamielinen välillä. Erottelen suurimman osan jätteistä, mutta esimerkiksi vanhat kananmunat tuntuu hassulta laittaa yksitellen roskiin ja paketti erikseen kartonkikeräykseen. Jotenkin sitä ajattelee, että on kauheaa, jos ne munat menevät rikki roskiksessa. Ei kai nyt oikeasti sentään! Ja toinen lipsuslapsus on vanhaksi menneet litran jogurttipurkit (tai siis niiden vanhaksi mennyt sisältö ja erikseen sitten se purkki)... Tähän täytyy kiinnittää hieman enemmän huomiota :)

Koulussa harmittaa, kun joutuu käyttämään esimerkiksi kertakäyttöisiä pipetin kärkiä. Vaikka ne voitaisiin käytön jälkeen steriloida, kukaan ei tee sitä. Miksi? Toisaalta siihen kuluu taas vettä jä sähköä, kun autoklaavi soi. Kertakäyttöisiä ovat myös muun muassa steriilit petrimaljat. Tosin olenhan tehnyt harjoitustyön aseptisista työtavoista, joten ymmärrän, miksi laboratoriassa pitää monesti käyttää kertakäyttöisiä tarvikkeita. Puhumattakaan tietysti neuloista yms.

Tuosta harjoitustyöstä tulikin mieleen tulos, joka saatiin, kun kraanavettä pipetoitiin yksi millilitra kasvualustalle ja vertailuna myös steriloitua vettä pipetoitiin toiselle kasvualustalle saman verran. Jälkimmäisessä tapauksessa kahden vuorokauden viljelyn jälkeen ei tietenkään ollut bakteeripesäkkeitä, mutta kraanavedellisessä petrimaljassa oli sen sijaan (hmmm, enpä ollutkaan laittanut ylös tarkkaa arvoa) yli 50 bakteeripesäkettä. Ja eilen oli jossain nettilehdessä, että Suomen kraanavesi on puhdasta! No ei Turussa ainakaan... Tosin eipä täältä hirveästi (Nokiaa lukuunottamatta) esimerkiksi E. Coli -bakteeria vedestä löydy. Näin eksyttiin taas sivuraiteille :)

Mutta mitä itse kierrätät, jos mitään? Tästä taloudesta lähtee eri pönttöihin sekajäte, lasi, metalli, lehdet, kaatopaikkajäte ja kartonki. Ja tietysti palautuspullot (ja Alkon pullot) Citymarkettiin. Toivoisin myös, että olisi mahdollisuus kerättää biojäte eri pönttöön, mutta se ei ole mahdollista.

Näin se ajatus taas virtaa :) Huomenna hygieniapassitenttiin!