Runoja

Ei pahasti sekaisin.
Ei koti.
Ei työt.
Ei elämä yleensäkään.
Oikeastaan kaikki on siististi
pinossa ja järjestyksessä.
Mieli ja sielu
yhtenä kappaleena kumpainenkin.
Ei korjattavaa.
Ei siivottavaa.

Jotain kuitenkin puuttuu.
Minulle ei tule edes postimyyntiluetteloita enää.


---


Törmäsin Sattumaan, joka yllättäen tarjosi minulle uutta elämää. Se sanoi:

"Luuletko, että olisit jo tarpeeksi kärsisyt. Ehkä olet jo kaikki kyyneleesi vuodattanut, niin että jos vielä kerran ahdistut ja vuodatat niitä lisää, muutut niin pieneksi että lakkaat olemasta.

Luuletko, että olisit valmis heittämään tuon kaiken kurjan pois. Ikuisiksi ajoiksi sulkisit sen taaksesi. Sinun ei tarvitsisi kaivaa sitä koskaa esille, ellet halua. Se on kaikki mennyttä eikä se muutu murehtimalla paremmaksi. Tiedäthän tuon itsekin.

Tarjoan sinulle toivoa ja onnistumisen tunteita. Voit tehdä mitä haluat, kunhan muistat katsoa eteesi etkä taaksesi. Saat myös itseluottamusta, mutta sen eteen sinun tulee tehdä hieman töitä.

Saat hymysi ja naurusi takaisin. Olosi tuntuu lämpimältä ja kahleettomalta. Päätäsi ei paina enää ylisuuri kivipaasi eikä kukaan hakkaa sitä lekalla.

Voit vihdoin riisua tuon saastaisen ja synkän viitan yltäsi ja tunnet syystuulen poskillasi: se tuntuu vapaudelta. Haista sitä. Se kutsuu sinut seikkailuun."