En minä, vaan joku muu.

En se ollutkaan minä. Se olit sinä.

Et ollutkaan vielä valmis menemään elämässäsi eteenpäin, ottamaan askelta ja sitoutumaan niinkuin aikuisen ihmisen kuuluisi sitoutua. Sinulle aikuisuus on niin kaukana vielä. Tahdot olla ikuisesti nuori ja paeta iän tuomia velvollisuuksia. Tahdot elää edelleen synkkää elämää, koska se antaa sinulle paljon enemmän kuin kukaan voi sinulle yksin ikinä antaa. Humaltumisen tunnetta ei voi kukaan nainen voittaa.

Aloit siis vajota takaisin niihin tunnelmiin, missä sinun piti huolehtia vain itsestäsi - jos aina siitäkään. Työnsit minua pois ja samalla minusta tuli bitch, koska yhteys oli kadonnut, enkä saanut enää sellaista huomiota, mitä kovasti kaipasin. Minusta tuli bitch ja työnsit minua vielä voimakkaammin pois luotasi.

Se kaikki olisi pitänyt päättää jo silloin, kun minulla ei ollut enää elämässäni yhtään mitään, vaikka toisin luulin ja uskoin. Varsinkin uskoin.

Arvaa vain, onko riittämätön olo? Ihmisrukka, joka ei koskaan voi täyttää kenenkään sielua yltäkylläisyydellä, joka ei koskaan pysty humalluttamaan ketään niin, etteikö tämä voisi irrottaa otteensa, lähteä ja paiskata oven kiinni perässään.