Lähtö lähestyy

Jaaha. Ei ole enää Hollannin koulua ei! Vika päivä tuntui jotenkin hassulta ja kummalliselta. En oikeen osannut hyvästellä ketään, paitsi jazzryhmäläiset, koska niitten kanssa olin eniten tekemisissä. Kaikki vaan halus, että tulisin vielä takaisin. Ainakin musta tykättiin ;) ne ei ehtinyt nähdä mun biaaaatch-puolta...

Opettajilta tuli hyvää palautetta, asteikolla 1-8 sain seiskaa, seiska puolta ja kasia, eli ihan hyvin.

Olen viihtynyt täällä tosi hyvin, vaikka kotiin on ollut ikävä. Koulussa on ollut suurimmaksi osaksi huippua ja oon oppinut paljon. Kesäkunnosta tähän, mitä olen nyt, on ollut pitkä, mutta antoisa ja tuottoisa matka. Viimeiset viikot ovat tuntuneet tosi hyviltä (paitsi silloin kun on väsyttänyt). Koko kouluajasta tää syksy on ollut ehdottomasti paras ja henkisesti HELPOIN. Eli koulua jää ikävä tosi paljon. Jos olisin ykkösellä, miettisin varmaan uudestaan, missä koulussa haluaisin opintojani jatkaa. Mutta kun en ole ykkösellä ja alkaa tuo ikä painamaan... Ja kyllä mä Suomessa haluan olla. Ei sitä enkkua niin kiva oo puhua.

Tänään mennään kämppisten kanssa syömään ja sitten tulee muutama kaveri tänne mun luo nauttimaan viiniä. Huomenna pitäis pakata ja sit sunnuntaina onkin lähtö jo ysiltä aamulla.