7 kk

Pikkuisäntä on saavuttanut jo seitsemän kuukauden iän. Se myös tarkoittaa sitä, että aivan liian pian minulta loppuu äitiysloma. Ajattelin kuitenkin olla kotona vielä vuoden vaihteeseen asti. Tilannehan on se, ettei minulla ole työpaikkaa mihin palata, joten kohta puolin pitäisi varmasti sellaista alkaa hakemaan. Yhtä olen jo hakenutkin - olisi ollut juuri minulle sopiva kuvauksesta päätellen - mutta eipä sieltä ole otettu yhteyttä. No, ainakin tuli treenattua työhakemuksen tekoa, itsensä kehumista, sekä päivitettyä CV.

Monesti kuulee naisten suusta, että he haluavat ensin vakituisen työpaikan ja säästöjä, ennen kuin haluavat "hankki" lapsia. Olisihan se helpompaa, että olisi se työpaikka mihin palata, mutta en koe, että tämä tilanne olisi yhtään huonompi. Luulisi, että jotain töitä saisi, vaikkei ihan oman alan töitä heti saisikaan. Vaikka niitä tietysti haluan. Säästöjä on tietysti hyvä olla, sillä useimmat haluavat/tarvitsevat lapselleen esimerkiksi pinnasängyn, rattaat, turvakaukalon autoon, vaatteita, myöhemmin syöttötuolin yms. Totuus on kuitenkin se, että hyvin vähälläkin pärjää, varsinkin jos on hyvät turvaverkostot. Vaatteita voi saada lainaksi tai ostaa kirpputorilta. Pinnasänkyä ei välttämättä tarvitse pitkään aikaan, vaan yöunet voidaan nukkua perhepedissä. Rattaita ei välttämättä tarvitse, kantoliina voisi ihan hyvin hoitaa samanasian. Jos ei olisi autoa, ei tarvitsisi turvakaukaloa. Syöttötuolinkin saisi varmaan edullisesti kirpputorilta... Oih, osaisinpa elää tuollaista elämää. Me olemme kuitenkin näköjään sellainen perhe, että tykkäämme ostaa tavaraa uutena ja yleensä myös laadukasta tavaraa (ainakin lapsellemme). Syöttötuolin ja hoitopöydän pitkäikäisyys oli ainakin minun valintakriteerien kärjessä, sillä ne vievät muuten turhaa säilytystilaa. Haaveissa on kuitenkin suurempi kuin kolmihenkinen perhe. Vaatteita olemme onneksi saaneet lainaan, mutta niitä on tullut ostettua myös itse - yleensä uutena. Hankinnoissa olemme saaneet apua myös isovanhemmilta, mikä on ollut suuri apu. Täytyy myöntää, että nämä vauvatavarat tuovat vauvaperheen arjen tuntua. Ikään kuin vauvalle on tehty tilaa meidän pieneen asuntoomme :).

Unikoulu jatkuu flunssan jälkeen. Sen aikana lipsuin yösyötöistä ja saimme tuta sen, kun päätimme taas alkoittaa unikoulun uudelleen.

Yö 2.1 19:30 Väinö nukahtaa. Puolen yön aikaan Väinö herää ja huutaa tunnin verran enemmän tai vähemmän ja vuorottelemme isännän kanssa tuudittelua. Sama toistuu puoli neljän maissa. Viideltä syötin ja puoli kahdekaan asti sain nukkua. Olimme kyllä kumpainenkin vanhempi todella poikki tuon yön jälkeen. Onneksi tällaista ei ole useasti!

Yö 2.2 Väinö nukahti 19:20. Kahden ja kolmen maissa oli pientä rauhoittelua. Neljänltä syötin, puoli seitemältä otin viereen ja vartin päästä nousimme ylös, sillä oli vauvauintiaamu. Helpompaa jo!

Yö 2.3 20:05 Väinö nukahtaa. Olimme saunassa illalla, joten iltatoimet hieman pitkittyivät. Hän heräsi ensimmäistä kertaa vasta 4:40 syömään! Hurraa! Tunnin päästä hän heräsi uudelleen ja jostain syystä tarjosin silloinkin maitoa. Taas tunnin päästä hän heräsi, mutten vielä halunnut puoli seitsemältä nousta ja sain hänet nukahtamaan uudelleen. Vähän ennen kahdeksaa nousimme aamupuurolle.

Toivoa on.