maanantai 21. toukokuuta 2012

Nyt on kevät, kuljen Aurajoen rantaa...

Parista aikaisemmasta vaunuilureissusta viisastuneena, kaappasin tämän päiväiselle vauvatreffeille vaunujen lisäksi rintarepun mukaan. Itse asiassa lähdimme sillä Väinön kanssa liikenteeseen. Nukuimme (siis myös minä) vahingossa pitkät aamupäiväunet ja lähtö treffeille sattui aikaan, jolloin Väinö oli virkeänä. Tuskin olisikaan vaunuissa viihtynyt hereillä. Eli Väinö rintarepussa ja vaunut mukana, lähtimme nauttimaan ihanasta kevään "kuumimmasta" päivästä. Meillä on ollut Väinön kanssa viime aikoina pieniä erimielisyyksiä siitä, onko vaunuissa valveillaoloaikaan kivaa matkustaa vai ei. Pikkuherraa kiinnostaa maailma niin kovasti, ettei malta oikein maata niissä edes kuomu alhaalla. Rintareppu osoittautui hyväksi valinnaksi ja Väinö nukahtikin melkein heti. Aikaisempi vaikutelma Manducan käytöstä oli ehkä hieman negatiivinen, mutta nyt kun poika on isompi, reppu oli paljon helpompi laittaa päälle ja tuntui, että Väinökin meni siihen paremmin. Kummankin vaatetus oli tosin aluksi ehkä liian tuhti. Lämmin sää yllätti! Ulkoilmailu taisi olla hyväksi, sillä Väinö nukahti yöunille todella hyvin.

Ei olla itse ostettu leluja oikeastaan ollenkaan. Suurin osa ollaan saatu vanhoina, joten halusin ostaa edes yhden kunnon lelun lapselleni. Sophie the Giraffe - purulelujen Mersu - päätyi siis lelukoppaamme. On myös Väinön mieleen!

Vatsalleen kääntyminen on sujunut jo todella hienosti! Melkein aina, kun Väinön laittaa lattialle selälleen, niin pian hän on jo mahallaan. Kohta voisi jo opettaa hänelle, kuinka toiselta puolelta käännytään, ettei jää yksipuoliseksi tuo taito. Kova ähinä vain kuuluu, kun Väinö yrittää ryömiä eteenpäin, siinä kuitenkaan (vielä) onnistumatta.

Viime kerralla vauvauinnissa Väinö sukelsi ensimmäisen kerran. Se oli hänelle ehkä turhan hämmentävää ja itkuhan siinä meinasi tulla. Ehkäpä ensi kerralla sujuu jo paremmin. Kesäkuun alussa tulee kuvaaja, niin olisi kyllä kiva saada kuva Väinöstä veden alla.

Mitäs muuta? En ole vieläkään saanut ommeltua paitoja, mihin ostin kankaat noin kuukausi sitten. Aina kun ajattelen, niin nyt voisin ommella, niin pikkuinen herää - tietysti. Aika vauvakeskeistä elämää eletään... eipä ole kauheasti muusta kirjoitettavaakaan :). Mutta blogini otsikkona on: Tässä elämä on. Ja tätä tämä elämä tällä hetkellä on. Uutta, antoisaa, joskus rankkaa, mutta silti ihanaa. Tästä tykkää koko perhe!

P.S. Mietin taas eilen, että Väinö on juuri sellainen meille sopiva vauva, juuri meidän tyylinen. Aika mainiota ;)

2 kommenttia:

Kohtuullinen kirjoitti...

Herra Jee, kuin sä raaskit tuon lelun ostaa?! Sehän maksaa pienen omaisuuden! :D No, ehkä äiti voi yhden mersun lapselleen ostaa.. ;) Oonalla on kova kiire varmaan päästä mukaan Väinön touhuihin - neiti kääntyilee vahingossa vatsalta selälle tuon tuosta. Mutta yritetään nyt kumminkin vähän himmailla. ;) Sukelluskuvista tulee hienoja, jos vaan Väinö ehtii tottua touhuun..

Kaisa kirjoitti...

No kyllä pohdinki, että raaskinko. Mut kuten sanottu, ei niitä leluja tule kauheasti ostettua ja jotkut tekniikkalegot maksaa sit paljon enemmän :D.
Väinökin kääntyili silloin samanikäisenä kuin Oona. Tai ehkä viikon myöhemmin :). Pää painaa niin paljon vielä, eikä sitä oikein hallitse. Nytkin se kääntyilee mahalta selälleen vahingossa. Ei vielä ole tajunnut sitä tekniikkaa.

Tyttö tuli!

Olin aivan varma, että vauva syntyisi etuajassa, kuten veljensäkin. Laskettu päivä lähestyi, eikä kehossa tuntunut harjoitussupistuksien lis...