Valmistun!

Ehdin! Sain eilen vietyä viimeiset paperit koululle. Se tarkoittaa sitä, että valmistun "virallisena" valmistumispäivänä. Aika mieletöntä - jälleen kerran. Jollain tavalla tämä valmistuminen merkitsee minulle paljon enemmän kuin edellinen. Tämä tuntuu ehkä todellisemmalta. Oikeammalta. Alla oleva opus sai kaiken tuskaisen väännön jälkeen parhaimman arvosanan, mitä voi saada. Se lämmittää mieltä ja saa hymyn huulille.

Kaksi viikkoa on mennyt jo töissäkin. Työ on ollut mielenkiintoista ja erilaista kuin aikaisemmin. Pidän siitä, että olen selvillä mitä tapahtuu ja samalla myös siellä, missä tapahtuu. Aluksi mietin, miten ihmiset suhtautuvat uuteen työtehtävääni, mutta ihan hyvin minut on otettu vastaan. Nyt pitää enää tutustua niihin ihmisiin, joihin en ole ehtinyt kolmen kesän aikana tutustua. Toisaalta pidin edellisessä työtehtävässä sen fyysisyydestä ja kaipaan sitä hieman, mutta toisaalta taas olen helpottunut, ettei tarvitse enää tehdä yövuoroa. Ne eivät oikein sovi minulle. Vuorotyöstä en sen sijaan ole eroon päässyt.