Joka tapauksessa makkaran väsääminen - massan teko, maustaminen, ruiskutus aitoon sian suoleen, kiepitys ja keitto - oli mielenkiintoisaa ja antoisaa puuhaa. Suosittelen kaikille makkaran ystäville :). Maustettiin massa valkosipulilla ja habanerolla (+ mustaa ja valkoista pippuria myös). Koska ennen keittoa makkarat savustettiin, maistui se lopulta enemmän savulta kuin valkosipulilta. Ja hieman tulisuuttakin oli. Ihan hyvää. Syömisessä ällötti hieman se, että nyt tiedän, miltä luonnonsuoli haisee, kun sitä kostuttaa vedessä... se haisee samalta kuin teurastamon osastolla, missä otettiin sioilta sisäelimet pois.
Ja näyttäähän nuo ihan oikealta makkaralta väriä lukuunottamatta. "Kaupan" makkaroissahan käytetään nitriittiä, jotta punainen väri säilyisi ja hapettomissa olosuhteissa viihtyvä ja ruokamyrkytystä aiheuttava Clostridium botulinum ei pääsisi valloilleen vakuumipaketissa.
P.S. Kuolleen kommentoinnin takia haastan teidät pieneen kommenttikilpaan: Se, joka kommentoi eniten järkevästi seuraavien muutamien viikkojen ajan, saa vapaasti valitun väriset ja halutun kokoiset villasukat postissa tai suoraan kätöseen. Joohan! Kilpa alkaa tänään ja on voimassa ainakin viiden postauksen ajan :), korkeintaan kymmenen. Tää postaustahti ei ole mikään säännöllinen nykyään, niin joutuu vähän soveltamaan tuossa ajassa.
2 kommenttia:
Onko tuolla suolen ja täytteen välissä tyhjää, kun kuori näyttää niin "kalvomaiselta"? Mutta ihan oikean makkaran näköiset joo.
Eikö ole jännä, että oma bloggaustahti alkaa hiipua sitä tahtia, mitä kommentointi hiipuu. Oma blogini on siis aivan död, koska kukaan ei koskaan kommentoi sitä. Ehkä mä keksin joku päivä jotain kirjoitettavaa...
Tohon osui auringon valo niin, että toi pinta näyttää kalvomaiselta. Mut ei ole :).
Sun blogissa odotellaan vielä joulua :D. Olenkin jo odottanut uusia kirjoituksia. Mutta ei nää mun aiheetkaan nykyään ole kauhean mielenkiintoisia - jos koskaan ovat olleetkaan XD. Tää on mulle vähän kuin päiväkirja, mutta on niitä kommentteja silti kiva lukea.
Lähetä kommentti