Teurastamokäynti ja bilettelyä

Käytiin luokan kanssa opintomatkalla HK:n Forssan tehtaalla. Tehtaassa teurastetaan, leikataan ja jatkokäsitellään ainoastaan sikaa. Tehdas on ilmeisesti yksi nykyaikaisemmista teurastomoista Suomessa. Nähtiin oikeastaan kaikki, paitsi tainnutusta ja pistoa, jolla sika tapetaan sekä jälkikäsittelypuolta. Siellä ruhojen seassa liikuttiin ja kyykittiin. Oli aika hurjaa kyllä, mutta tosi mielenkiintoista. En oikeastaan edes tiedä, että miksi se oli mielenkiintoista, mutta oli silti. Siistiä nähdä, mitä sille eläimelle oikeasti tehdään ja kuinka se suuressa voluumissa pistetään palasiksi ja pakettiin. Tosi paljon oli automaatiota, muun muassa ruhon puolittaminen, mutta tosi paljon oli myös työpisteitä, missä tehtiin edelleen leikkuut ja poistot käsin. Automatisoidut linjastot vaatii sitä, että siat ovat liki samankokoisia (110 kg), kun ne sinne tulee. Esimerkiksi, jos ruhon puolittaminen ei tapahdu täysin keskikohdasta, ei myöskään automaatti, jossa selkäranka poistetaan, pysty tarttumaan kiinni siihen selkärangan puolikkaaseen, jolloin kaikki menee sekaisin. Se on todella pikkutarkkaa hommaa.

 

Kuva: Yle.fi

Tuollaisten ruhoja väisteltiin... Kenelläkään ei onneksi tullut paha olo. Hauskana juttuna voisin vielä kertoa, että aluksi, kun oli pakollinen yritysesittely, niin tarjolla oli valmiiksi tehtyjä voileipiä. Niissä oli perinteisiä vihanneksia ja tietysti kinkkuleikkelettä. En tykkää yhtään kinkusta missään muodossa, joten mietin, jätänkö kokonaan leivän ottamatta. Olisihan se noloa jättää tollaisessa paikassa leikkeleet lautaselle :). Onneksi luokkakaveri halusi tuplakinkut.

Meidän yläkertalaisilla oli eilen bileet. Ei ne tietysti niistä missään ilmoittaneet mitään. Puolen yön aikaan alkoi musiikki voimistua ja laulu raikamaan ja porukka jopa hyppi biisien tahdissa. Sitä kesti ilmeisesti noin neljään asti. Nukuin korvatulppien kanssa... Kyllä isäntä hieman harjanvarrella kattoakin paiskoi ja ainakin hetkeksi se auttoi.

Tämä pisti miettimään asumista opiskelija-asunnoissa. Monelle opiskelijalle asunto täällä saatta olla vain "kämppä", väliaikainen ratkaisu, tai asunto pelkästään viikolla ja viikonloppuisin mennään takaisin äitin lihapadoille. Minulle tämä on kuitenkin KOTI. Ei kämppä, ei mikään arkiasunto. Viikonloppuisin haluaisin rentoutua ja ja nukkua pitkät unet, mitä viikolla ei välttämättä ehdi. Kerrostaloasuminen asumismuotona vaatii asukkailta terveen järjenkäyttöä ja tietynlaista sopeutumista. Pienistä äänistä ei kannata valittaa, mutta suuria ääniä ei mielestäni tarvitse sietää. Eilenkin olisi ollut eri asia, jos asunnossa olisi ollut etkot ja porukka olisi lähtenyt puolen yön aikaan baariin. Meteli kuitenkin alkoi vasta puolen yön aikaan. Olisi ehkä kuitenkin pitänyt käydä siellä rinkuttelemassa ovikelloa yökkäri päällä.  Se, että asuu opiskelija-asunnossa ei mielestäni anna suurempaa vapautta äänekkäisiin ja pitkään aamuun kestävien bileiden pitämiseen. Täälläkin pätee yhtälailla se, että hiljainen aika on 22-06. Ilmeisesti meidän talo on hieman hiljaisempi kuin toiset, ei täällä näitä äänekkäitä bileitä onneksi liian usein ole.

Haaveilen niiiiin kovasti omasta omistusasunnosta. Puutalo-osake tai paksuseinäisen vanhan kivitalon kattohuoneisto...