Uusi koti - uusi jakso elämässä

Onpas tavaraa! Tiesin sen. Ja myös sen, että näiden kaikkien saaminen paikalleen tulee lannistamaan mut hyvinkin pian. Niin tekikin. Eilen tuli uupumus jo koko muutosta, mutta hyvin nukuttujen yöunien jälkeen jaksaa taas. Ja onhan se niin, että muutto alkaa stressata ainakin alitajuntaisesti jo viikkoja ennen sen tapahtumista.

Täällä olisi pitänyt olla verhonipsut ikkunoissa, mutta eipäs olekaan ja mitään verhoja ei saa paikalleen ennen niitä. Hieman on totuttelemista siihen, että tuossa vastapäätä on talo. Olen kuitenkin monta vuotta asunut niin, ettei ole kunnon suoraa näkymää toiseen taloon.

Hieman haikea mieli tuli myös, kun piti jättää edellinen kämppä tyhjänä ja siivoittuna. Se on kuitenkin ollut pisimpään mun koti Turussa ja ehdin jo kiintyä siihen, vaikka välillä tuntui, että seinät kaatuu päälle sen pienuuden takia. Tää asunto on kivan kokoinen, mutta säilytystilaa saisi olla hieman enemmän keittiössä ja makkarissa. Meillä ei ole ollenkaan vaatekaappeja, vaan aika iso - ja epäkäytännöllinen - vaatehuone. Varastoon tulee menemään paljon turhaa tavaraa. YO-kylässä on myös joitain paikkoja, mihin voi viedä tavaroita, mitä ei enää tarvitse ja toiset saa sitten ottaa niitä.

Mieluisaa oli se, että netti oli heti käyttökelpoinen kun muutettiin. Eli jo ekana iltana laitettiin nettipiuha seinään ja kone päälle :) (ja telkkarikin seinään). Edes vähän kotoisampaa.

Mukavan keittiön lisäksi meillä on myös melko iso parveke, joka on varmasti kesällä mukava. Ikkunat on jäänyt edelliseltä asukkaalta kokonaan pesemättä, mutta onneksi sisko lupasi tulla avuksi, kunhan pakkaset helpottuu. Muutamalle isommalle seinällä tarvitsisi ehkä jotain kivaa esille. Mutta kunhan saa nämä rojut ensin käsiteltyä :).