Money money no money

Ahdistaa jo valmiiksi. Meitsillä alkaa nyt säästövuosi. Tai ei oikeastaan säästö vaan pihistelyvuosi. Vesimaksu nousi taas tässä kämpässä. Toivoisin, että saatais jo pian uusi asunto, jolloin asumiskustannukset laskisivat suunnilleen 150 euroa kuukaudessa. En ole tottunut tällaiseen elämään, että joka penniä pitää vahdata. Viimeksi oli varmaan samanlainen tilanne, kun valmistuin Taideakatemiasta ja olin Muumimaailmassa töissä. Sieltä ei jäänyt ikinä mitään säästöön. Ei pennin hyrrää. Ehkä munkin on vihdoin opittava tällaiseen. Jotenkin vain ärsyttää pelkkä ajatus siitä, että elän ainoastaan opintolainalla. Ei ole mitään omia säästöjä. Olin haaveillut, että olisin ostanut tänä talvena itselleni lumilaudan ja siihen liittyvät jutut, mutta haaveeksi jää. Jos edes kerran olisi tänä talvena varaa mennä lautailemaan. Käytännössä siis en voi tehdä mitään hauskaa, jos se maksaa. Kivaa.