Rotterdam

Mä pääsin vihdoinkin reissaamaan. Eilen kävelin 6 ja puoli tuntia pitkin Rotterdamin katuja. Hassua, että sinne meni junalla vaan 45 minuuttia. Tosin jos matkustaa tuonne pohjoisosaan maata niin ei sinnekään mene kuin kolmisen tuntia junalla. Tää on pieni maa. 300km korkea ja 200km leveä, jos oikein muistan.

Ensin kävin tietysti eläintarhassa. Se oli aika iso ja en varmaankaan ehtinyt ihan kaikkea näkemään. Lepakkoluolaan en edes uskaltanut mennä yksin. Siellä oli liian pimeetä. Näin kuitenkin gorilloita, kirahveja, haita, pingiviinejä (semmosia pieniä sekä kuninkaallisia) ja leijonia. Ja muitakin. Adoptoin sieltä itselleni pienen gorillan...:) Eläintarha oli jaettu maanosiin ja myös "sisustettu" sen mukaan. Esimerkiksi kasvillisuus Aasia-osassa oli suorastaan pöyristyttävää. Tuntui että olisi oikeasti ollut jossain muualla kuin Rotterdamin keskustassa. Mä olin koko ajan hymyissä suin kuin viisivuotias lapsi. En sentään juossut paikasta toiseen.

Kävin myös sivistämässä itseäni taidemuseossa nimeltään Museum Boijmans van Beuningen. Luulin että näkisin siellä aitoja van Gogheja. Kuitenkin kaksi isoa osaa museosta oli rempassa enkä nähnyt niitä van Gogheja :( Pääsylippu maksoi kyllä aivan liikaa ottaen huomioon mitä siellä näki. Tosin ekaa kertaa elämässäni olen nauranut taululle. Tai parillekin.

Kolmenneksi turistikohteeksi valitsin kuutiotalot, koska muistin hämärästi joskus nähneeni ne ala-asteen maantiedon kirjassa. En kuitenkaan tiennyt, että ne on oikeasti asuintaloja. Yksi asunnoista oli tehty "museoksi". Eli sinne sai mennä katsomaan, millainen kuutioasunto on sisältä. Aika veikeä oli. Siinä vieressä olis ollut yksi asunto myytävänä.

Kokonaisuutena, mitä ehdin Rotterdamia nähdä, kaupunki vaikutti tosi sekavalta ja epäsiistiltä. Silti oli ihan mielenkiintoista käydä siellä.