Prepaidproblem

Löysin kaupasta sopivaa maitoa, mutta enpä vielä ostanut. Moneen päivään ei oo oikein ollut ruokahalu kohdallaan, mutta tänään oli. Uskalsin jopa sanoa, etten tykkää possusta ja sienistä :) Ja sain kokea, mitä on tiskaaminen ilman tiskikaappia.

Ostin tänään myös Prepaid-liittymän. Sen myötä mm. iskän numero hävisi muistista. Ei kaikki numerot, mutta osa. Myös ne viestit, jotka olin täällä ollenssa saanut, hävisi. Ei auttanut siis, vaikka laitoinkin suomalaisen sim-kortin takaisin. Silleen.

Täällä on edelleen kurja keli ja kylmä. Mä kävin jo tänään kattelemassa villapaitoja...Mä nyt jo stressaan, kuinka saan sitten tavarat tuotua Suomeen, kun nyt oli jo ihan täys rinkka. Lakanoita ja pyyhkeitä en olis välttämättä tarvinnut, mut olin niin tyhmä etten kysynyt sitä etukäteen.

Ens viikolla on mulla onkin vain balettia koulussa 75 min/päivä. Boring.

Ei se enkku oikein suju, mutta en mä ota siitä paineita. Kaikki artikkelit ja verbien taivutukset menee päin persettä, mutta siitä huolimatta en oo vielä kiroillu suomeksi kertaakaan. Tosin tää on vasta mun kolmas päivä täällä... (Tuntuu et olisin ollut kauemmin) Ehtiihän sitä vielä. Mut nyt jo usein ajattelen englanniksi, outoa.

Tää päivä on mennyt lähinnä opinnäytetyötä suunnitellessa ja enkunkielistä kirjaa lukiessa (joka on aika vaikeesti ymmärrettävää....). Inspiraatio kohdallaan...Kai. Täällä on helppo keskittyä kun kukaan ei häiritse ja ei ole liikaa omia tavaroita ympärillä. Ehkä mä jäänkin tänne ens kevääseen asti. Tai sitten en.